Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa – miten ambitio muutetaan todelliseksi arvoksi?

Kiertotalous on yhä useammin yritysten kilpailukyvyn ja kasvun lähde. Silti monille organisaatioille on edelleen epäselvää, miten kiertotaloudesta rakennetaan kannattavaa liiketoimintaa. Design Forum Finlandin järjestämä DeCo Round Table -tilaisuus toi yhteen yritykset, asiantuntijat ja sidosryhmät pohtimaan, miten liiketoimintaa voidaan uudistaa kiertotalouden periaatteiden ohjaamana.

Design Forum Finland järjestää kausittain pyöreän pöydän keskusteluja osana kansainvälistä Design Collaboration for Sustainable Business (DeCo) -hanketta. Tilaisuuksissa hankekumppanit ja sidosryhmät kokoontuvat tarkastelemaan ajankohtaisia kiertotalouden teemoja. Tammikuun lopulla verkkotapaamisena järjestetyssä keskustelussa keskityttiin kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien käyttöönottoon.

Tilaisuuden keynote-puheenvuoron Implementing circular economy practices – sustainable business models across industries piti Impaktlyn Head of Design Emma-Sofie Kukkonen. Kukkonen avasi puheenvuorossaan käytännön näkökulmia kiertotalouden liiketoimintamalleihin, kuten lineaaristen arvoketjujen muuttamista kiertäviksi, kiertotalouden liiketoiminta-arvoa ohjaavia tekijöitä sekä konkreettisia esimerkkejä niin eurooppalaisista kuin suomalaisista markkinoista.

Kiertotalouden taloudellinen potentiaali

Kiertotalouden taloudellinen potentiaali on huomattava. Euroopan kiertotalouteen perustuvien kuluttajatuotteiden markkinoiden arvon arvioidaan olevan 400–650 miljardia euroa, ja niiden odotetaan kasvavan 10–15 prosenttia vuodessa. Kiertotalousliiketoiminnan osuus voi nousta jopa 25–35 prosenttiin markkinoista vuoteen 2030 mennessä. Lukuisat yritysesimerkit osoittavat, että muutos voi tuottaa tuloksia nopeasti: esimerkiksi Decathlon kasvatti ulkoiluvarusteiden vuokrauspalvelulla katteensa 2,4-kertaisiksi jo yhden kauden aikana.

Uudelleenvalmistusmarkkinan odotetaan kasvavan 20–30 % vuosivauhtia.

Teollisuudessa kiertotalouden potentiaali on yhtä merkittävä. EU:ssa kiertotalouskäytäntöjen arvioidaan mahdollistavan jopa 630 miljardin dollarin nettomateriaalikustannussäästöt. Lisäksi 73 prosenttia kiertotalouteen panostavien yritysten ylimmästä johdosta odottaa positiivista liikevaihtovaikutusta kolmen vuoden kuluessa. Teollisten koneiden uudelleenvalmistusmarkkinan (remanufacturing) koon arvioidaan kasvavan globaalisti 20–30 prosentin vuotuista vauhtia vuosina 2025–2029.

Myös suomalaiset yritykset vievät kiertotaloutta käytäntöön. Fiskars on integroinut kiertotalouden periaatteet tuotesuunnitteluun ja päätöksentekoprosesseihin, hyödyntäen gate-mallia, joka varmistaa kiertotalouden kriteerien huomioimisen suunnittelussa. Tuotteet suunnitellaan huollettaviksi, kestäviksi ja korjattaviksi, ja materiaalistrategiassa pyritään vähentämään tai korvaamaan ympäristölle haitallisempia materiaaleja ilman, että tuotteen kestävyys kärsii. Fiskars vahvistaa myös asiakasuskollisuutta elinkaaripalveluilla, kuten pinnoitus- ja varaosapalveluilla. Konsernin tavoitteena on rakentaa liiketoimintamalleja, joissa tuotteiden koko elinkaari ja resurssitehokkuus ohjaavat kehitystä, ja että vuoteen 2030 mennessä suurin osa liikevaihdosta tulee kiertotaloustuotteista ja -palveluista.

Impaktlyn Emma-Sofie Kukkosen keynote-esityksen jälkeen osallistujat jaettiin neljään pienryhmään, joissa keskityttiin kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien käyttöönottoon. Keskustelut fasilitoi Futures Mundane’n tiimi. Työskentely perustui neljään tarkoituksellisesti keskeneräiseen ja haastavaan yritystapaukseen, jotka edustivat muun muassa valmistavaa teollisuutta, kuluttajatuotteita, logistiikkaa ja liikkumista. Ryhmät analysoivat, miten valitut yritykset voisivat hyödyntää kiertotalouden arvoajureita rakentaakseen uskottavia ja skaalautuvia liiketoimintamalleja. Lähestymistapa ohjasi keskustelun pois yleisistä kestävyyspuheista kohti konkreettista arvonluontia, kustannussäästöjä ja riskienhallintaa. Samalla havaittiin, kuinka samankaltaisia kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet ovat eri toimialoilla.

Keskeiset havainnot: mitä tekee kiertotaloudesta toimivaa liiketoimintaa?

DeCo Round Table -keskusteluista nousi esiin useita tekijöitä, jotka ovat ratkaisevia kiertotalouden onnistumiselle yrityksissä:

• Liiketoiminta-arvo ratkaisee: Kiertotalous muuttuu konkreettiseksi toiminnaksi, kun sen hyödyt voidaan mitata arvonluonnin, kustannussäästöjen ja riskienhallinnan kautta.
• Muotoilu ja elinkaari: Tuotesuunnittelu ja elinkaariajattelu tarjoavat matalan kynnyksen lähestymistapoja muutokselle.
• Ekosysteemit: Yksittäinen yritys ei voi edistää kiertotaloutta yksin; kumppanuudet ja arvoketjujen yhteistyö ovat ratkaisevia.
• Sääntely ja rahoitus: Julkinen ohjaus, hankintakäytännöt ja rahoitus voivat joko vauhdittaa tai hidastaa kiertotalousinnovaatioita.
• Osaamisen kehittäminen: Ajattelutapojen muutos ja käytännön osaaminen ovat yhtä tärkeitä kuin teknologia.

Pyöreän pöydän keskustelu vahvisti, että kiertotalous on konkreettinen keino luoda arvoa, vahvistaa kilpailukykyä ja rakentaa kestäviä liiketoimintamalleja. Yhdistämällä sen selkeään liiketoimintalogiikkaan, poikkisektoriseen yhteistyöhön ja käytännön kokeiluihin, kiertotaloudesta voi tulla merkittävä strateginen kasvun moottori.

Lähteet: McKinsey, Statista, Ellen MacArthur Foundation, Decathlon, Goldman Sachs, Technavio, World Economic Forum

Mikä DeCo? 
Design Collaboration for Sustainable Business – DeCo – on Interreg Europe -rahoitteinen hanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa alueellisia ja kansallisia projekteja, joissa kehitetään kestävää ja kiertotalouteen perustuvaa suunnittelua, tuotantoa ja valmistusta. Hankkeessa on mukana kymmenen alueellista kumppania seitsemästä Euroopan maasta: Kroatiasta, Espanjasta, Kreikasta, Puolasta, Belgiasta, Tšekistä ja Suomesta. Hankkeen avulla tuetaan EU:n asettamia tavoitteita vähentää päästöjä, lisätä kestävien tuotteiden käyttöä, kehittää kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja kannustaa kuluttajia vihreään siirtymään. Tähän pyritään mm. vaihtamalla tietoa käytännön kokemuksista ja uusista lähestymistavoista sekä kasvattamalla osaamista. Tiedon jakaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa osallistujien oppimisen toisiltaan, uusien kumppanuuksien syntymisen ja jopa uusien hankkeiden käynnistämisen.