Ekosysteemit kiertotalouden moottorina – arvoketjujen muutos vauhdittuu yhteistyöllä

Design Forum Finland on mukana LAB-ammattikorkeakoulun vetämässä Design Collaboration for Sustainable Business -hankkeessa, joka edistää kestävän kehityksen alueellisia ja kansallisia käytäntöjä keskittyen erityisesti kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun, tuotantoon ja valmistukseen.

Design Forum Finland järjestää kausittain nk. pyöreän pöydän keskusteluja, joissa hankekumppanit sekä sidosryhmät kokoontuvat keskustelemaan valitusta teemasta. Syyskuun lopulla verkkotapaamisena järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa tarkasteltiin arvoketjujen muutosta kiertotalouden periaatteiden ohjaamana. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron ”Transformations within the value chain driven by the principles of the circular economy” piti VTT:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Inka Orko, joka avasi ekosysteemien merkitystä ja tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyön (R&D value chain collaboration) roolia kestävien ratkaisujen käyttöönotossa. Orkon mukaan tiivis yhteistyö arvoketjun eri toimijoiden välillä vähentää epävarmuutta ja nopeuttaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa yhdistämällä tietoa, operatiivista osaamista ja tuotemarkkinoiden näkökulmaa. Ekosysteemit toimivat tällöin välineenä, joka auttaa hallitsemaan teknologisia ja kaupallisia riskejä, tuottamaan synergioita ja luomaan jäsenilleen kilpailuetua.

Puheenvuorossaan Orko esitteli TEMin julkaisun ”Kiertotalouden ekosysteemit”, joka tarjoaa kattavan katsauksen kiertotalouden ekosysteemien rooliin ja merkitykseen kestävän talouskasvun edistämisessä Suomessa. Julkaisussa tarkastellaan erityisesti materiaalikiertojen merkitystä, sillä ne eivät ainoastaan vähennä ympäristövaikutuksia, vaan myös luovat merkittävää liiketoimintaa eri toimialoilla.

Julkaisussa esitetään kolme pääasiallista kiertotalouden ekosysteemityyppiä:

1. Alueellisia vahvuuksia hyödyntävät ekosysteemit: Perustuvat alueellisiin resursseihin ja erityisosaamiseen.
2. Teollisia ajureita hyödyntävät ekosysteemit: Perustuvat vahvoihin teollisiin toimintoihin ja infrastruktuuriin.
3. Kiertotalouden vision pohjalta rakentuvat ekosysteemit: Perustuvat yhteiseen visiolle kiertotalouden edistämiseksi.

Julkaisussa korostetaan myös, että kiertotalouden liiketoiminta voi kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, mutta kasvu edellyttää samanaikaisia ja linjassa olevia poliittisia toimenpiteitä, kuten sääntelyä, investointitukia ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukia.

Orkon esityksen mukaan ekosysteemit voidaan luokitella sen mukaan, painottuvatko ne tiedon jakamiseen (knowledge ecosystem), arvon luomiseen (innovation ecosystem) vai arvon talteenottoon (business ecosystem). Näiden ekosysteemien välillä on eroja tavoitteissa, toimijoiden rooleissa ja toimintalogiikassa. Esimerkiksi tiedon ekosysteemi keskittyy tiedon luomiseen ja jakamiseen, innovaation ekosysteemi uusien innovaatioiden kehittämiseen, ja liiketoiminnan ekosysteemi liiketoiminnan kasvattamiseen ja arvon talteenottoon. Ekosysteemien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat keskeisiä kiertotalouden edistämisessä.

Puheenvuorossa käsiteltiin myös yhteistyön malleja ekosysteemiverkostoissa, kuten operatiivista, taktista ja strategista yhteistyötä, jotka yhdessä mahdollistavat arvoketjujen kehittämisen ja kiertotalouden periaatteiden käytännön integroinnin. Operatiivinen yhteistyö kattaa jokapäiväisen toiminnan ja suoran kumppanuuden, jossa organisaatiot työskentelevät yhdessä konkreettisten tehtävien ja prosessien parissa. Taktinen yhteistyö keskittyy yhteisten tavoitteiden ja suunnitelmien koordinoimiseen keskipitkällä aikavälillä, varmistaen, että eri toimijat suuntaavat resurssejaan yhdenmukaisesti. Strateginen yhteistyö puolestaan käsittää pitkän aikavälin visiot, investoinnit ja yhteiset strategiset linjaukset, jotka luovat puitteet kestävälle kehitykselle ja innovaatioiden toteutumiselle. Näiden eri yhteistyötasojen kautta ekosysteemit voivat kehittyä ja tukea arvoketjujen uudistumista niin, että kiertotalouden periaatteet eivät jää irrallisiksi innovaatioiksi, vaan integroituvat osaksi käytännön liiketoimintaa.

Asiantuntijapuheenvuoron jälkeen tilaisuus jatkui Matter Advisoryn fasilitoimana ryhmätyöskentelynä, jossa osallistujat reflektoivat kuulemaansa ja jakoivat konkreettisia esimerkkejä oman alueensa kiertotalousratkaisuista sekä jo toimivista ekosysteemeistä. Yksi konkreettinen alueellinen esimerkki kuultiin Kreikasta, jossa infrastruktuuri on usein vanhentunutta. Uudistusten yhteydessä syntyy kuitenkin merkittäviä mahdollisuuksia kiertotalouden soveltamiseen, kun vanhasta teknologiasta siirrytään uusiin, kestäviin ratkaisuihin. Uudet ratkaisut tarjoavat paitsi ympäristöhyötyjä myös alueellista kilpailuetua, lisäksi ne edistävät innovaatioiden syntyä. Puolan konkreettinen esimerkki liittyi veden kierrätykseen ja resurssitehokkuuden lisäämiseen: HoReCa-alalla on kehitetty järjestelmä, jossa harmaa vesi suihkuista kierrätetään käytettäväksi huuhteluvetenä vessanpöntöissä.

Ryhmissä nousi esiin kolme keskeistä kehityskohdetta: ensinnäkin toiminnan on oltava aidosti paikallista, ja yrityksiä tulee lähestyä alueellisesti; toiseksi design thinking -menetelmien hyödyntäminen voi helpottaa innovaatioiden ja kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa; kolmanneksi kiertotalouden ja ekosysteemien periaatteet on tehtävä yrityksille helposti omaksuttaviksi esimerkiksi kiertotaloutta edistävien kilpailujen avulla. Lisäksi keskustelussa todettiin, että alueellista rahoitusta tarvitaan merkittävästi enemmän, jotta paikalliset ekosysteemit voivat kehittyä ja rakentaa kestävää liiketoimintaa tehokkaasti.

Mikä DeCo? 
Design Collaboration for Sustainable Business – DeCo – on Interreg Europe -rahoitteinen hanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa alueellisia ja kansallisia projekteja, joissa kehitetään kestävää ja kiertotalouteen perustuvaa suunnittelua, tuotantoa ja valmistusta. Hankkeessa on mukana kymmenen alueellista kumppania seitsemästä Euroopan maasta: Kroatiasta, Espanjasta, Kreikasta, Puolasta, Belgiasta, Tšekistä ja Suomesta. Hankkeen avulla tuetaan EU:n asettamia tavoitteita vähentää päästöjä, lisätä kestävien tuotteiden käyttöä, kehittää kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja kannustaa kuluttajia vihreään siirtymään. Tähän pyritään mm. vaihtamalla tietoa käytännön kokemuksista ja uusista lähestymistavoista sekä kasvattamalla osaamista. Tiedon jakaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa osallistujien oppimisen toisiltaan, uusien kumppanuuksien syntymisen ja jopa uusien hankkeiden käynnistämisen.