Voisivatko tulevaisuuden lastenvaunut syntyä sahanpurusta ja appelsiininkuorista?

Aalto-yliopiston CHEMARTS-opiskelijat ja hollantilainen Bugaboo rakensivat konseptivaunut, joissa yhdistyvät seitsemän kokeellista materiaaliratkaisua, teollisuuden sivuvirtoja, kasvipohjaisia raaka-aineita ja kierrätyskuituja.

AALTO-yliopiston muotoilu- ja insinööriopiskelijoiden kehittämässä konseptissa lastenvaunujen kuomun materiaali syntyy appelsiininkuori- ja villajätteestä, kevyt selkälevy sahanpurusta sekä istuimen pehmusteet kananmunakennoista ja tärkkelyksestä. Hamppu ja puun luonnollinen sideaine muuntuvat pitsimäiseksi peitoksi, kun taas puupohjaisesta kuitumateriaalista valmistettiin nahkamaisia tuotelappuja. Lisäksi tervalla pinnoitetussa vegaanisessa nahkamaisessa istuinmateriaalissa myös pinnan tuntuma ja tuoksu ovat osa materiaalikokemusta.

Lastenvaunut valittiin tehtäväksi, koska samassa tuotteessa yhdistyvät erilaiset käyttövaatimukset: kovat rakenteet, taipuisat tekstiilit, pehmeät vaahdot ja kulutusta kestävät pinnat.

– Konseptivaunut ovat vähän kuin konseptiauto. Niiden tarkoitus ei ole esitellä valmista tuotetta vaan tehdä näkyväksi, millainen tulevaisuuden materiaalimaailma voisi olla, sanoo professori Tiina Nypelö Aalto-yliopistosta.

Materiaalikokeiluista kohti tulevaisuuden tuotteita

Materiaalit ovat eri kehitysvaiheissa. Nypelön mukaan erityisesti sahanpurukomposiitilla ja pehmusteissa käytetyillä kuituvaahdoilla voisi olla edellytyksiä jatkokehitykseen. Appelsiininkuorista ja villajätteestä valmistettu kuomu puolestaan havainnollistaa uuden raaka-aineen mahdollisuuksia, vaikka esimerkiksi sen sään- ja kulutuksenkestävyyttä pitäisi vielä kehittää.

– Vuonna 2040 osa näistä ratkaisuista voisi hyvinkin olla arkipäivää, Nypelö arvioi.

Suurin haaste ei välttämättä ole uuden materiaalin kehittäminen vaan sen ympärille tarvittava tuotantoketju.

– Tällä hetkellä esimerkiksi fossiilipohjaisella polyesterillä on valmis ja erittäin tehokas ja halpa tuotantoketju. Appelsiininkuorien kaltaisilla sivuvirroilla ei vielä ole vastaavaa logistiikkaa: mistä raaka-aine kerätään, miten sitä kuljetetaan ja missä mittakaavassa materiaalia voidaan valmistaa? Nypelö kertoo.

Yritysyhteistyö tuo kokeiluun todellisen tuotteen

Bugaboon antama tehtävä toi avoimeen materiaalikokeiluun todellisen tuotteen, käyttäjät ja mittakaavan. Opiskelijoiden piti materiaalinäytteiden lisäksi pohtia, miten ratkaisu voitaisiin sovittaa lastenvaunuihin ja myöhemmin valmistaa suuremmassa määrässä.

– On tärkeää, että opiskelijat saavat työelämäkokemusta erilaisten yritysten kanssa. Tämä avartaa heidän ymmärrystään siitä, miten muotoilu- ja tuotantoteollisuus kehittyvät ja mitä tietotaitoa tarvitaan biomateriaalien kanssa työskentelyyn opintojen jälkeisellä työuralla, kuvailee Aalto-yliopiston lehtori Anna van der Lei.

Bugaboon vastuullisuusjohtaja Melanie Wijnands kuvailee yhteistyötä CHEMARTS-ohjelman kanssa erittäin virkistäväksi ja inspiroivaksi.

– Opiskelijat esittelivät meille raaka-aineita ja materiaaliratkaisuja, joita emme tavallisesti kohtaisi hankinta- ja tuotantoprosesseissamme. Opiskelijoiden uudenlainen ajattelu ja ennakkoluuloton lähestymistapa tuotteisiimme yhdistettynä CHEMARTSin tutkijoiden tietotaitoon antoivat meille uusia ideoita ja katsauksen tulevaisuuden materiaaleihin.” 

Konseptivaunut esitellään yleisölle Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -kokonaisuuden From Waste to New -näyttelyssä Marsiossa Espoossa 1.9.–30.10.2026.

Kuva: Aalto-yliopiston CHEMARTS-ohjelmassa kehitetään uusia biomateriaaleja. Kuvassa appelsiininkuorista ja villajätteestä valmistettu oranssi kuomu. Kuva: Esa Kapila | Aalto-yliopisto