Sitran ennakointikatsaus: Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu? 

Ilmastonmuutos ja luontokato muuttavat Suomen toimintaympäristöä jo nyt. Sitran tuore ennakointikatsaus tarkastelee kolmea mahdollista tulevaisuutta ja kysyy, miten Suomi voisi paitsi varautua muutoksiin myös hyödyntää niitä talouden, hyvinvoinnin ja uudistumisen ajurina.

Viime kesän helleaallot ja laajat maastopalot Keski-Euroopassa muistuttivat siitä, miten nopeasti ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat muuttua yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi häiriöiksi. Vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu poikkeuksellisiin sääilmiöihin. Ne ulottuvat ruokaan, metsiin, energiaan, toimitusketjuihin, kaupunkeihin ja ihmisten terveyteen.

Sitran johtavan ennakoinnin asiantuntijan Eero Jalavan ja asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkisen laatima Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu? -ennakointikatsaus tarkastelee Suomen tulevaisuutta vuoteen 2040 kolmen vaihtoehtoisen skenaarion kautta: Uudistumisen tie, Päin prinkkalaa ja Ristiriitainen tie.

Skenaariot eivät ole ennusteita vaan erilaisia kehityskulkuja. Uudistumisen tiellä ilmasto- ja luontotoimet vahvistavat taloutta, luonnon tilaa ja yhteiskunnan toimintakykyä. Päin prinkkalaa -skenaariossa tavoitteissa epäonnistutaan, jolloin riskit kasvavat ja julkisia resursseja kuluu yhä enemmän vahinkojen korjaamiseen. Ristiriitaisella tiellä Suomi onnistuu osassa tavoitteistaan, mutta joutuu toimimaan maailmassa, jossa kansainvälinen yhteistyö on heikentynyt ja lämpeneminen jatkuu.

Katsaus tarkastelee skenaarioiden vaikutuksia seitsemästä näkökulmasta: metsäsektorin, ruokasektorin, huoltovarmuuden, rakennetun ympäristön, demokratian, terveyden ja hyvinvoinnin sekä talouden kautta. Näihin liittyen se esittelee lähes 50 ratkaisua varautumisen, sopeutumisen ja uudistumisen tueksi.

Ilmasto- ja luontoriskit näkyvät myös taloudessa

Ilmasto- ja luontoriskit eivät ole vain ympäristökysymyksiä. Ne voivat ketjuuntua toimitusketjujen häiriöiksi, raaka-aineiden saatavuusongelmiksi, rahoitusriskeiksi ja tuotannon keskeytyksiksi.

Luontokadon taloudellista mittakaavaa havainnollistaa Isossa-Britanniassa tehty arvio. Sen mukaan luonnon heikentyminen voisi pienentää maan bruttokansantuotetta noin kolme prosenttia perusuraa alemmaksi vuoteen 2030 mennessä. Kun mukaan lasketaan ilmastonmuutoksen fyysisiä riskejä, kuten helteitä, kuivuutta ja metsäpaloja, vaikutus voisi nousta 6–8 prosenttiin ja ääritapauksessa 14 prosenttiin. Suomessa vastaavaa kokonaisarviota ei ole toistaiseksi tehty.

Yritysten näkökulmasta ilmasto- ja luontoriskit ovat samalla liiketoiminnan jatkuvuuden kysymys. Sitran arvion mukaan lähes 90 prosenttia yrityslainoista on suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia ekosysteemipalveluista. Luonnon heikentyminen voi välittyä yrityksiin esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden, tuotantokustannusten, toimitusketjujen ja rahoituksen kautta.

Ilmasto- ja luontoriskien taloudellisia vaikutuksia pitäisi pystyä arvioimaan nykyistä järjestelmällisemmin.

Rahoitussektorilla kehitettyä riskien arviointia ja ilmastomallinnusta voidaan hyödyntää laajemmin myös yhteiskunnan eri toimintojen ja alueiden haavoittuvuuksien tarkastelussa. Suomeen tarvitaan parempaa kykyä arvioida ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteisvaikutuksia kansantalouteen, julkiseen talouteen ja rahoitusvakauteen sekä ottaa riskit huomioon päätöksenteossa.

Luonnon heikkeneminen rapauttaa sopeutumiskykyä ja huoltovarmuutta

Toimivat ekosysteemit ovat myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden perusta. Luontokato, metsien rakenteellinen yksipuolistuminen, vesistöjen rehevöityminen ja elinympäristöjen, kuten niittyjen ja ketojen, umpeenkasvu heikentävät luonnon kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja vaimentaa sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia.

Samalla leudot ja roudattomat talvet, kuivuus, myrskyt, tulvat, tuholaiset ja lajiston muutokset lisäävät painetta ekosysteemeihin. Vaikutukset näkyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa kasvavana epävarmuutena.

Globaalin luontokadon vaikutukset heijastuvat Suomeen myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kautta. Ruoka- ja raaka-ainemarkkinoiden häiriöt, satovarmuuden heikkeneminen ja kasvava paine luonnonvaroihin voivat lisätä riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista.

Ruokajärjestelmä joutuu sopeutumaan muuttuviin oloihin

Ruokasektori tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten riskit ja mahdollisuudet kulkevat rinnakkain.

Suomen kasvukausi pitenee ilmaston lämmetessä, mikä voi avata mahdollisuuksia uusille viljelykasveille ja viljelykierroille. Hyötyjä rajoittavat kuitenkin valon määrän rajallisuus sekä lisääntyvät kuivuusjaksot, talvisateet ja sadonkorjuukauden sateet. Lisäksi taudit, tuholaiset ja pölyttäjien väheneminen lisäävät tuotannon epävarmuutta ja kustannuksia.

Sopeutumista voidaan vahvistaa pitkäjänteisellä kasvinjalostuksella, monipuolisilla viljelykierroilla, kasvipeitteisyydellä, uusien ja vanhojen lajikkeiden käyttöönotolla sekä peltojen vesitalouden hallinnalla. Ennakoiva sopeutuminen voisi kasvattaa esimerkiksi palkoviljojen ja öljykasvien satoisuutta jopa 33 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Reaktiivinen sopeutuminen puolestaan uhkaa leikata maataloustuloa 180–290 miljoonaa euroa.

Ruokajärjestelmän uudistuminen ulottuu tuotantoa laajemmalle. Kotimainen ravinnekierto, kasviproteiinien tuotanto ja kierrätysperäiset lannoitteet voivat vähentää riippuvuutta epävakaista globaaleista markkinoista, vahvistaa huoltovarmuutta ja luoda uutta arvonlisää.

Suomen suhteellinen kilpailuetu voi vahvistua, jos ruoantuotannon olosuhteet säilyvät monia kilpailija-alueita vakaampina.

Myös makean veden merkitys voi kasvaa. Maailman kuivuessa Suomen runsaat ja puhtaat makean veden varat voivat muodostua strategiseksi resurssiksi sekä ruoantuotannolle että vesi-intensiiviselle teollisuudelle.

Metsissä muuttuu myös arvonluonnin logiikka

Metsäsektorilla ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat sekä metsien kasvuun ja kestävyyteen että alan taloudelliseen perustaan.

Metsien sopeutumista voidaan vahvistaa vaiheittaisella siirtymisellä sekametsiin nykyisin käytettävissä olevilla lajeilla. Monipuolisempi metsärakenne voi vähentää myrsky-, tauti- ja tuholaisriskejä. Myös metsien vesienhallintaa ja metsätuhoihin varautumista pitäisi vahvistaa.

Metsäsektorin uudistuminen ei tarkoita vain metsänhoidon muuttamista. Hakkuumäärien maltillistuminen, hiilinielujen vahvistaminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen voivat vähentää puun tarjontaa ja käytön volyymia. Tämä lisää painetta siirtyä korkeamman arvonlisän tuotteisiin, materiaalitehokkaampaan puunkäyttöön ja uusiin arvonluonnin muotoihin, kuten luonnonarvomarkkinoihin, hiilimarkkinoihin ja ekosysteemipalveluihin.

Pienemmästä puuvirrasta voidaan siten pyrkiä luomaan enemmän arvoa samalla kun metsien sopeutumiskykyä vahvistetaan.

Rakennettu ympäristö on sopeutumisen etulinjassa

Ilmastonmuutos muuttaa sitä, miten rakennettua ympäristöä suunnitellaan ja kehitetään. Maankäytössä, rakentamisessa ja infrastruktuurissa on varauduttava muun muassa kuumuuden, rankkasateiden ja tulvien aiheuttamiin riskeihin. Kuntien tulva-, hulevesi- ja hellekartoitukset auttavat tunnistamaan alueiden haavoittuvuuksia ja ohjaamaan suunnittelua.

Muutos ulottuu myös rakentamisen ehtoihin ja investointeihin. Finnish Green Building Councilin toimitusjohtajan Antti Ruuskan mukaan ilmastoriskit, vähähiilisyys ja kiertotalous vaikuttavat siihen, mitä ja minne rakennetaan sekä millä ehdoilla investointeja voidaan toteuttaa. Muuttuvissa olosuhteissa varautuminen on hänen mukaansa kestävän rakennetun ympäristön edellytys.

Kyse ei ole vain uudisrakentamisesta. Myös olemassa olevia rakennuksia, pihoja, katuympäristöjä ja infrastruktuuria on kehitettävä kestämään muuttuvia olosuhteita. Suunnittelulla voidaan samalla vaikuttaa materiaalien käyttöön, rakennusten elinkaareen ja siihen, kuinka joustavasti ympäristö pystyy vastaamaan tuleviin muutoksiin.

Sopeutuminen on myös terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei rajoitu teknisiin ratkaisuihin. Kaupunkivihreä ja lähiluonto voivat yhdistää terveyden edistämisen ja ilmastoon sopeutumisen. Luonnon terveysvaikutuksia voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Hyödyt ulottuvat viihtyisyyttä laajemmalle. Kaupunkivihreä voi lieventää lämpökuormaa, tukea terveyttä ja vahvistaa kaupunkien kykyä selviytyä muuttuvista sääoloista.

Luonto- ja ilmastotoimilla on katsauksen mukaan yhteys myös tulevaisuususkoon ja turvallisuuden kokemukseen.

Sopeutuminen edellyttää myös yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Yhtenä katsauksen ratkaisuista esitetään kansalaispaneelien ottamista osaksi sopeutumispäätöksentekoa ja niille konkreettisen vallan antamista.

Ilmasto- ja luontoratkaisut vaikuttavat esimerkiksi maankäyttöön, energiaan, luonnonvarojen käyttöön ja investointeihin, ja niiden vaikutukset jakautuvat eri alueille ja väestöryhmille eri tavoin. Sopeutumiskykyä rakennetaan siksi myös osallistumisen, luottamuksen ja sosiaalisen kriisinkestävyyden kautta.

Huoltovarmuus siirtyy varastoista koko järjestelmän toimintakykyyn

Ilmasto- ja luontoriskit muuttavat myös käsitystä huoltovarmuudesta. Painopistettä pitäisi siirtää perinteisestä varastoinnista kohti koko järjestelmän toimintakykyä.

Käytännössä tämä tarkoittaa säävarmaa infrastruktuuria, hajautetumpaa energiajärjestelmää, vaihtoehtoisia kuljetusreittejä, kotimaista tuotantoa ja kriittisten riippuvuuksien vähentämistä. Myös puhtaan sähkön, sähköverkkojen, vetyinfrastruktuurin, kiertotalouden ja kriittisten materiaalien merkitys kasvaa.

Yrityksille näkökulma tarkoittaa toimitusketjujen riskien tunnistamista ja vähentämistä. Tuotantoketjujen riskejä voitaisiin arvioida nykyistä systemaattisemmin. Myös julkisissa hankinnoissa hinnan rinnalla voidaan huomioida toimitusriskit, alkuperämaa ja kestävyys.

Sähköistyminen ja puhdas energia luovat kasvun perustaa

Ilmasto- ja luontokriisiin vastaaminen muuttaa teollisuuden toimintaympäristöä. Sähköistyminen, puhdas energia ja resurssitehokkuus voivat vauhdittaa uusia investointeja, kasvattaa arvonlisää ja synnyttää uusia liiketoimintamalleja eri toimialoilla.

Puhdas ja kilpailukykyinen sähkö, vahvat sähköverkot ja ennakoitava toimintaympäristö luovat perustaa vähäpäästöiselle teollisuudelle. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi vihreän vedyn, vähäpäästöisen teräksen ja sähköpolttoaineiden tuotantona sekä niiden ympärille rakentuvina arvoketjuina. Samalla sähköistyminen lisää tarvetta energiavarastoille, joustavalle energiajärjestelmälle ja verkkoinvestoinneille.

Teollisuuden uudistuminen ei kuitenkaan perustu vain uuden energian tuotantoon. Toinen kasvun mahdollisuus liittyy kiertotalouteen. Kun neitseellisten raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit kasvavat, materiaalien tehokkaampi käyttö, uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kierrätys muuttuvat yhä tärkeämmiksi myös liiketoiminnan näkökulmasta.

Kiertotalous avaa mahdollisuuksia myös muotoilulle: materiaalivalinnat, tuotteiden käyttöikä, korjattavuus, purettavuus ja uudelleenkäyttö voidaan ottaa osaksi liiketoiminnan ja tuotteiden suunnittelua jo lähtökohtaisesti.

Sopeutumisesta kasvava markkina

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen synnyttää kasvavaa kansainvälistä kysyntää ratkaisuille, joilla rakennuksia, infrastruktuuria, ruokatuotantoa ja energiantuotantoa voidaan tehdä kestävämmiksi muuttuvissa oloissa. Mahdollisuuksia avautuu esimerkiksi ilmastokestävissä rakennusmateriaaleissa, jäähdytys- ja energiaratkaisuissa, vedenhallinnassa sekä tulvien ja kuivuuden hallinnassa. Kysyntää lisäävät myös ilmastoriskien arviointi, ennakointi, data, mallinnus ja digitaaliset työkalut.

Sitran Kasvuatlas arvioi sopeutumisen ja resilienssin globaalin markkinan kasvavan noin 1 100 miljardista dollarista vuonna 2024 noin 1 600 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoriskien hallinta on siten paitsi yhteiskunnallinen välttämättömyys myös merkittävä kasvun ja uuden liiketoiminnan alue.

Suomella on mahdollisuuksia rakentaa tähän kysyntään vientiosaamista. Suhteellisen vakaa toimintaympäristö, puhdas energia, teknologia- ja luonnonvaraosaaminen sekä eri alojen osaamisen yhdistäminen luovat pohjaa uusille tuotteille, palveluille ja arvoketjuille.

Kasvu ei tarkoita vain yksittäisiä vientituotteita. Puhdas energia, sähköistyminen, kiertotalous ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen voivat yhdessä synnyttää uutta teollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Suomalaiselle suunnittelu-, teknologia- ja palveluosaamiselle avautuu markkinoita erityisesti siellä, missä yritykset ja yhteiskunnat etsivät ratkaisuja muuttuvan ilmaston ja niukkenevien luonnonvarojen aiheuttamiin haasteisiin.

Tällä vuosikymmenellä tehdään ratkaisevat valinnat

Katsauksen eri näkökulmia yhdistää ajatus siitä, että varautuminen, sopeutuminen ja uudistuminen eivät ole toisistaan irrallisia tavoitteita. Monilla ratkaisuilla voidaan yhtä aikaa vähentää riskejä, vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä ja luoda edellytyksiä uudelle taloudelliselle toiminnalle.

Sitran johtopäätös on, että suurin osa ratkaisuista on hyödyllisiä kaikissa kolmessa skenaariossa. Tällä vuosikymmenellä tehtävät päätökset vaikuttavat siihen, käytetäänkö tulevaisuudessa enemmän resursseja vahinkojen korjaamiseen vai yhteiskunnan uudistamiseen.

Tutustu Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu? -ennakointikatsaukseen.