Tavattiin Taidehallissa: muotoilutoimijat rakentavat yhteistyötä

Keskustelu muotoilualan yhteistyöstä ja ekosysteemistä jatkuu. Joukko alan keskeisiä yleishyödyllisiä toimijoita tapasi helmikuun lopulla Design Forum Finlandin kokoon kutsumassa keskustelutilaisuudessa Helsingin Taidehallissa. Mukana oli organisaatioita, yhdistyksiä, kouluja ja muita muotoiluun keskittyviä tahoja, jotka kaikki toimivat fasilitaattoreina yhdistämässä osaamista, muotoilupalvelujen tarjoajia ja palveluja tarvitsevia yrityksiä.

Lähtökohtana keskusteluun ovat yhteiset huolet: rahoituksen haasteet, alan ja koko yhteiskunnan nopeat muutokset, tarve suurempaan vaikuttavuuteen, päällekkäiset toiminnot. Nämä nousivat esille viime syksynä julkistetussa, Design Forum Finlandin ja Pentagon Designin yhdessä tekemässä selvityksessä Kohti ekosysteemiä – Muotoilun kenttä muuttuvassa maailmassa. Selvityksen loppupäätelmä oli, että vaikka aitoa ekosysteemiä ei vielä ole, alan tehokkaampi yhteistyö on kaikkien toimijoiden toiveena ja se myös helpottaisi osaa ongelmista.

Lähtökohtana keskusteluun ovat yhteiset huolet: rahoituksen haasteet, alan ja koko yhteiskunnan nopeat muutokset, tarve suurempaan vaikuttavuuteen, päällekkäiset toiminnot. 

Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Joakim Karske toi esille lukuisia tiiviimmän yhteistyön hyötyjä. Resurssipulaa helpottaisi päällekkäisten toimintojen karsiminen. Aktiivinen verkosto toisi tarvittavaa vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Alan laajempi näkyvyys auttaisi yrityksiä löytämään tarvitsemansa palvelut, ja ennen kaikkea ymmärtämään, mikä merkitys muotoiluosaamisella on vihreässä siirtymässä. Karske myös muistutti, että tällä hetkellä Finnish Design on aivan liian vähän tunnettu ja hyödynnetty käsite – se on ehkä Suomen arvokkain brändi, jonka kehittäminen hyödyttäisi koko elinkeinoelämää.

Taidehallin tapaamisen pääaiheena oli tarve löytää työn lähtökohdaksi ensin yhteinen tarina suomalaisesta muotoilusta: näkemys siitä, mitä se on tänään ja kuinka sitä pystytään hyödyntämään niin koko alan hyväksi kuin laajemminkin. Kuinka kannattaa edetä viimesyksyisen selvityksen pohjalta; mistä aloitetaan, minne suunnataan ensin? 

Alan laajempi näkyvyys auttaisi yrityksiä löytämään tarvitsemansa palvelut, ja ennen kaikkea ymmärtämään, mikä merkitys muotoiluosaamisella on vihreässä siirtymässä.

Uuden näkemyksen Finnish Design -brändiin toivat Sasu Haanpää ja Tuomas Lähteenmäki konsulttitoimisto Ellun Kanoilta. Haanpää pohti esityksessään asemaa, jonka Finnish Design sai aikanaan 1940- ja -50-luvuilla määrätietoisen pr-toiminnan tuloksena. Suomalaisen muotoilun avulla rakennettiin modernin kansakunnan identiteettiä ja alan vahva yhteiskunnallinen, jälleenrakennukseen liittyvä merkitys antoi sille edelleen elävän maineen. 

Aika on nyt kuitenkin erilainen. Uusi suomalainen muotoilu on lähtökohtaisesti kansainvälistä, digitaalista, palveluihin ja aineettomaan arvoon perustuvaa. Se ei ole yhtä relevantti suurelle yleisölle kuin aikaisempi käsite. Myös muotoilijan työ on muuttunut; muotoilun kohteet ja asiakkaat ovat muuttuneet. Nyt on otettava koko ekosysteemi ja maapallo huomioon.

Finnish Design -käsite pitäisi siis muotoilla uudelleen. Versio 2.0:n tulisi löytää tämän päivän yhteiskunnallinen yhteys ja vastata yhtä merkittäviin haasteisiin kuin sodan jälkeen. Haanpää kannusti muotoilualaa etsimään sellaisen uuden suunnan, johon kaikki alan toimijat voivat sitoutua ja jonka myös ns. suuri yleisö ymmärtää. Muotoilusta on mahdollista tulla koko Suomen kilpailukyvyn veturi, ei vain osa maakuvaa.

Haanpää kannusti muotoilualaa etsimään sellaisen uuden suunnan, johon kaikki alan toimijat voivat sitoutua ja jonka myös ns. suuri yleisö ymmärtää. Muotoilusta on mahdollista tulla koko Suomen kilpailukyvyn veturi, ei vain osa maakuvaa.

Ellun Kanojen esitys herätti Taidehallissa vilkasta keskustelua. Yleisö oli hyvin yksimielistä muotoilun merkityksestä sekä yhteistyön ja aktiivisen verkoston tarpeesta, mutta toiminnan muoto ja varsinkin resurssit mietityttivät. Erityisesti kaivattiin konkretiaa: aiheesta on puhuttu pitkään, mutta toiminta on ollut varsin vähäistä. 

Kohti ekosysteemiä -selvityksen perusteella on jo tuotettu sarja kehitysehdotuksia. Sellaisia ovat mm. suunnitelmat alan säännöllisistä tapaamisista, yhteisistä koulutuksista ja viestinnästä sekä yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämisestä. Yksi muotoilualan yhteisistä hankkeista on myös tilaisuudessa esittäytynyt, muutaman vuoden toiminut muotoilun tiedotuskeskus Finnish Design Info. FDI on yhdessä Fashion Finlandin ja Archinfon kanssa myös Finimalism-hankkeessa, joka on kansainväliselle yleisölle suunnattua viestintää.

Joakim Karske summasi keskustelun hyväksi jatkoksi ekosysteemiselvitykselle: alalla on tarve ja halu kehittyä. Vaikka suomalaisen muotoilun uutta tarinaa ei vielä kirjoitettukaan, Taidehallin tilaisuus oli mahdollisuus tavata toimijoita ja verkostoitua aidosti. Työ kohti ekosysteemiä ja uutta suomalaisen muotoilun tarinaa tulee saamaan jatkoa.

Kuva: Antti-Johan Kettunen