Luovan talouden neuvottelukunta: Kasvustrategian toimeenpano etenee

Miia Pöytälaakso

Viestintäasiantuntija

0400 613 530

Luovan talouden kasvustrategian toimeenpano etenee seurannan, vientivalmistelujen ja uusien yhteistyöavausten kautta. Luovan talouden neuvottelukunnassa käsiteltiin keinoja vahvistaa suomalaisen osaamisen kansainvälistä näkyvyyttä ja vientiä. Kasvun edellytyksiksi tunnistettiin muun muassa toimiva yhteistyö, uudet kansainväliset alustat ja rahoituksen saatavuus.

Luovan talouden kasvustrategian toimeenpanossa painopiste on siirtymässä tavoitteista niiden toteutumisen seurantaan ja käytännön toimiin. Strategian toimenpiteiden etenemistä seurataan järjestelmällisesti, ja vuoden loppuun mennessä käyttöön on tarkoitus saada interaktiivinen työkalu tietojen kokoamiseen. Samalla valmistellaan Team Finland -verkoston vientitarjoomia ja uusia kulttuuridiplomatian avauksia suomalaisen osaamisen kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseksi.

Toimeenpanon rinnalla on ratkaistava myös strategian jatkuvuus yli hallituskausien. Luovan talouden neuvottelukunnassa pohdittiin, miten tavoitteiden toteutuminen varmistetaan myös seuraavalla vaalikaudella. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö eivät ole vielä julkistaneet ministeripuheenvuorojaan strategian jatkosta. Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelu puolestaan tarjoaa mahdollisuuden tarkastella luovien alojen asemaa ja kasvun edellytyksiä laajemmin.

Team Finland valmistelee luovien alojen vientitarjoomia

Team Finland -verkoston toimialatiimissä valmistellut luovien alojen tarjoomat ovat viimeistelyvaiheessa. Työ jatkaa myös Design Forum Finlandin aiemmin kokoamaa listausta, jossa kartoitettiin ja koottiin yhteen muotoilualan yritysten ja toimijoiden kansainväliseen vientiin soveltuvaa tarjontaa.

Nyt valmisteltavista tarjoomista laaditaan lyhyet, markkinakohtaiset kuvaukset Suomen edustustojen käyttöön. Niiden tarkoituksena on helpottaa suomalaisten luovien alojen osaamisen esittelyä tapaamisissa, vierailuilla ja delegaatioissa. Aineisto on tarkoitus tallentaa Business Finlandin mediapankkiin lokakuussa 2026, ja sen pitäisi avautua edustustojen käyttöön loppuvuodesta.

Vuodelle 2027 valmistellaan myös mahdollista vienninedistämismatkaa. Päämarkkinoita ja niin sanottuja nousevia markkinoita lähestytään yhteisellä teemakehyksellä ”omaleimaisesti onnellinen”.

Kansainvälisen näkyvyyden rinnalla tarvitaan myös toimivia kotimaisia vientialustoja. Neuvottelukunnassa pohdittiin, miten tällaisia alustoja voitaisiin rakentaa ja miten ne voisivat yhdistää luovien alojen osaamista, yrityksiä ja kansainvälisiä markkinoita.

Los Angelesin olympialaiset tarjoavat näkyvyysmahdollisuuden

Kansainväliset suurtapahtumat ovat yksi mahdollinen alusta suomalaisen osaamisen esiin tuomiselle. Vuoden 2028 Los Angelesin olympialaiset nähtiin merkittävänä mahdollisuutena vahvistaa Suomen näkyvyyttä Yhdysvalloissa.

Ulkoministeriön luovien alojen teemalähettiläs Jarmo Sareva kertoi tehtävästään ja korosti Los Angelesin tapahtuman merkitystä. Suomen olisi hänen mukaansa tärkeää valmistella näkyvyyttään hyvissä ajoin. Esimerkiksi Baltian maat ja Ukraina ovat jo lähteneet rakentamaan yhteisiä suunnitelmiaan tapahtuman ympärille.

Myös Marketing Finlandissa on käynnissä keskusteluja Suomen näkyvyydestä Los Angelesissa.

Kansainvälistymisen käytännön esimerkkinä esillä oli Helsingin kaupungin parhaillaan toteuttama vientimatka Japaniin. Sen teemoina ovat audiovisuaalinen ala ja ruoka. Matkasta on tarkoitus julkaista casebook joulukuussa 2026.

Kulttuuridiplomatiasta uutta väylää

Kokouksessa esiteltiin myös Markus Nordenstrengin ja Katja Lindroosin laatimaa kulttuuridiplomatiaa koskevaa selvitystä. Sen lähtökohtana on kulttuurin kansainvälisen läsnäolon systematisointi esimerkiksi diplomaattisten vierailujen yhteydessä.

Tavoitteena olisi rakentaa nykyistä johdonmukaisempi tapa hyödyntää kulttuuria osana Suomen kansainvälistä vaikuttamista. Selvityksessä esitetään pilotin kautta rakennettavaa alustavetoista mallia, jonka toteuttamiseen tarvittaisiin riippumatonta ja asiantuntevaa rahoitusta. Rahoittajiksi esitetään opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä ulkoministeriötä.

Kulttuuridiplomatian ei kuitenkaan nähty tarkoittavan vain taidetta ja kulttuuria. Mukaan tulisi ottaa myös luovat palvelut, kuten muotoilu ja markkinointi, joilla on merkittävä rooli Suomen osaamisen ja yritysten kansainvälisessä näkyvyydessä.

Kansainvälistymisen alkuvaiheessa rahoitus on kriittinen kysymys

Opetus- ja kulttuuriministeriön Kimmo Aulake nosti kansainvälistymisen keskeiseksi haasteeksi rahoituksen. Erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheissa tarvitaan nopeaa ja joustavaa rahoitusta, jotta yritykset voivat ottaa ensimmäisiä askelia uusilla markkinoilla.

Business Finlandin Antti Salminen toi esiin rahoituksen toisen puolen: Business Finlandin avustukset maksetaan jälkikäteen, mikä edellyttää yrityksiltä riittävää taloudellista kantokykyä hankkeiden toteuttamiseen. Salminen kiinnitti huomiota myös rahoitushakemusten laatuun. Business Finlandin haasteena on saada riittävästi hyviä rahoitushakemuksia. Tämä kertoo osaltaan tarpeesta vahvistaa yritysten valmiuksia tunnistaa rahoitusmahdollisuuksia ja tehdä laadukkaita hakemuksia.

Kokouksen lopuksi TAIVE-verkosto esitteli luovien alojen kansainvälisten tapahtumien vuosikellon. TAIVE kokoaa yhteen kahdeksan taiteen ja luovien alojen asiantuntijaorganisaatiota arkkitehtuurin, kirjallisuuden, muotoilun, musiikin, pelien, sirkuksen, tanssin ja teatterin aloilta, mukana on muiden tiedotuskeskusten ohella muotoilun tiedotuskeskus Finnish Design Info.

Verkoston laatima vuosikello kokoaa eri alojen keskeiset kansainväliset tapahtumat yhteen ja auttaa ennakoimaan mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen esittelyyn, verkostoitumiseen ja viennin edistämiseen. Se tarjoaa myös pohjan toimijoiden yhteiselle suunnittelulle ja kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiselle.

Kuva VNK / Katja Säilä