Aineeton pääoma ja markkinalähtöisyys – kasvun kriittiset kyvykkyydet Suomessa

Suomessa keskustelu innovaatioista ja kasvusta pyörii usein teknologian ja tieteellisten edistysaskelten ympärillä. Suomen tavoite nostaa T&K-investoinnit 4 %:iin BKT:sta on tärkeä ja kunnianhimoinen.

Samalla on kuitenkin hyvä tarkastella, miten nämä investoinnit voidaan valjastaa tehokkaammin kasvun tueksi. Insinöörikansana vahvuutemme on aina ollut uusien keksintöjen synnyttäminen, mutta ilman niiden tuotteistamista, lisensointia tai muuta kaupallistamista ei nopeampaa kasvua synny. Moni uuden keksinnön ympärille perustettu yritys myydään ulkomaille, ennen kuin kaupallistamista on edes alettu miettiä. On turvallisempaa tai helpompaa ottaa rahat ja antaa ostajan huolehtia  kasvusta

Innovaation ja keksinnön välinen ero on kriittistä ymmärtää. Keksintö on uuden teknologian tai ratkaisun kehittämistä, joka ei itsessään välttämättä luo arvoa. Innovaatio puolestaan syntyy, kun arvoa syntyy markkinoille, asiakkaille ja liiketoiminnalle. Peter Drucker on kiteyttänyt tämän osuvasti: “Innovation is the task of endowing human and material resources with new and greater wealth-producing capacity.”

Markkinalähtöisyys ei voi olla jälkiajatus.

 Suomessa on vahva taipumus lähestyä innovaatioita lineaarisesti: ensin kehitetään ”keksintö”, ja vasta sen jälkeen pohditaan, kenelle tai millä tavalla siitä olisi arvoa. Nykyinen toimintamalli on paitsi kallis, myös vaarallinen, koska se jättää kaupallistamisen ja asiakasymmärryksen liian myöhäiseen vaiheeseen. Markkinalähtöisyys ei voi olla jälkiajatus – sen on oltava ydinkyvykkyys alusta alkaen tai ainakin vahvasti mukana kehitystyössä alkumetreiltä lähtien.

Lähtökohtana pitäisi aina olla ymmärrys siitä, mitä tai kenen ongelmaa ollaan ratkaisemassa, missä markkinassa ja miten teknologia viedään loppukäyttäjälle kestävästi suunniteltuna, esteettisesti kilpailijoista erottuvana ja helposti käytettävässä muodossa – oli kyse sitten fyysisestä tuotteesta tai palvelusta.

Moni innovaatio syntyy ilman uutta tiedettä tai teknologiaa, mutta ei koskaan ilman markkinaymmärrystä.

Aineeton pääoma – kasvun alihyödynnetty voimavara

Aineettoman pääoman merkitys kasvulle on kiistaton, mutta ymmärrys siitä, miten se valjastetaan yritysten tueksi, on edelleen alkutekijöissä moniin muihin maihin verrattuna. Brändi, asiakasymmärrys, asiakaskokemus ja yrityskulttuuri ovat kaikki aineetonta pääomaa, mutta kun siitä puhutaan, keskitymme usein pelkästään immateriaalioikeuksiin tai teknologiseen innovointiin. Aineettoman pääoman arvo ei synny pelkästä olemassaolosta, vaan siitä, miten sitä osataan hyödyntää ja yhdistää niin että liiketoiminnalle ja markkinalle syntyy lisäarvoa eri muodoissa.

Aineettoman pääoman arvo ei synny pelkästä olemassaolosta.

Vertailumaista Ruotsi on aina onnistunut hyödyntämään brändejä ja asiakaslähtöistä ajattelua kasvun tukena. IKEA ja H&M ovat esimerkkejä yrityksistä, joita on rakennettu systemaattisesti asiakasymmärryksen pohjalta. Molemmat ovat arvokkaita ja maailman tunnetuimpia brändejä nykyään. Suomessa ei vastaavia ”brändikorkeakouluja” ole.

Markkinalähtöisyys osaksi innovaatiojärjestelmää

Nykyisessä globaalissa taloudessa kilpailua ei ole pelkästään teknologioiden välillä, vaan arvolupausten, kokemusten ja brändien välillä. Tästä syystä markkinalähtöisyys on kyvykkyys, jota emme voi jättää innovaatiojärjestelmän ja investointien ulkopuolelle.

Julkisen tuen rooli

Julkisella rahalla toimivat organisaatiot, kuten Business Finland, SITRA ja VTT, ovat tärkeitä innovaation tukijoita, mutta niiden tarjoama apu keskittyy yhä liian kapeasti teknologisiin innovaatioihin. Muotoiluun, brändin ja asiakaslähtöisen kulttuurin rakentamiseen ei juuri tukea tai apua ole tarjolla, vaikka näiden merkitys kasvulle ja kansainvälistymiselle on ratkaiseva.

Nyt on oikea aika toimia

Kriisien keskellä on vaarana, että palaamme tuttuun ja turvalliseen. Panostamme jälleen teknologioihin ja jätämme markkinalähtöisyyden taka-alalle. Tähän ei ole varaa. Markkinalähtöisyys ei ole vaihtoehto teknologiselle kehitykselle, vaan sen rinnalle tarvittava kyvykkyys.

Aineettoman pääoman ja markkinalähtöisyyden vahvistaminen ei ole vain yritysten, vaan myös julkisten toimijoiden ja valtion vastuulla. Tämä vaatii paitsi ajattelutavan muutosta, myös konkreettisia toimenpiteitä. Nyt on hyvä hetki miettiä, miten voimme integroida markkinalähtöisyyden osaksi T&K-panostuksia ja kansallista innovaatiojärjestelmää – konkreettisesti ja kestävästi.

Oskar Korkman, Alice Labs Oyn perustaja ja markkinoinnin työelämäprofessori Hankenilla
Joakim Karske, Design Forum Finlandin toimitusjohtaja

Kuva: Chase Chappell