UNESCO-päätös voi nostaa suomalaisen muotoilun uudelle kansainväliselle tasolle

UNESCO:n mahdollinen maailmanperintöstatus tekisi Aalto Worksista ensimmäisen suomalaisen modernin arkkitehtuurin kohteen maailmanperintöluettelossa. Samalla se olisi merkittävä tunnustus suomalaiselle muotoiluajattelulle ja voisi vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriviennin kärkimaana.

Heinäkuun lopussa tehtävä UNESCO:n maailmanperintöpäätös voi olla yksi merkittävimmistä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kansainvälisistä tunnustuksista vuosikymmeniin. Maailmanperintöstatus olisi Suomelle paljon enemmän kuin uusi merkintä UNESCO:n luettelossa. Aalto Worksin hyväksyminen maailmanperintökohteeksi nostaisi suomalaisen modernin arkkitehtuurin ensimmäistä kertaa maailman arvostetuimpien kulttuurikohteiden joukkoon ja tunnustaisi samalla suomalaisen muotoiluajattelun osaksi maailman yhteistä kulttuuriperintöä. Päätös vahvistaisi myös Suomen asemaa ihmislähtöisen arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijänä.

Kyse on myös kulttuuriviennistä. UNESCO-statuksella on todettu olevan merkittävä vaikutus kansainväliseen näkyvyyteen, matkailuun, tutkimukseen ja kulttuuriyhteistyöhön. Aalto Works voisi avata suomalaiselle arkkitehtuurille ja muotoilulle uusia mahdollisuuksia kansainvälisessä keskustelussa aikana, jolloin kestävän rakentamisen, hyvinvointia tukevien ympäristöjen ja ihmislähtöisen suunnittelun merkitys kasvaa jatkuvasti.

UNESCO:n maailmanperintökomitea kokoontuu 19.–29. heinäkuuta Busanissa Etelä-Koreassa päättämään uusista maailmanperintökohteista. Suomea edustava Aalto Works -kokonaisuus etenee päätöksentekoon vahvoista lähtökohdista, sillä maailmanperintökomitean asiantuntijaelin ICOMOS on jo suositellut kohteiden hyväksymistä maailmanperintöluetteloon. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin maailmanperintökomitea.

Aalto Works koostuu 13 Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemasta kohteesta eri puolilla Suomea. Mukana ovat muun muassa Paimion parantola, Finlandia-talo, Säynätsalon kunnantalo, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan asuinalue sekä Villa Mairea. Sarjakohde kuvaa modernin arkkitehtuurin kehitystä ja sitä, kuinka arkkitehtuurilla rakennettiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.

Aalto Works -ehdotuksen valmistelu on ollut poikkeuksellisen pitkä prosessi. Kohteiden maailmanperintökelpoisuutta on selvitetty vuosikymmeniä, ja nykyistä sarjakohdetta on valmisteltu Museoviraston johdolla vuodesta 2021 yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, kohteiden omistajien, kuntien sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Varsinainen hakemus toimitettiin UNESCOlle helmikuussa 2025.

Maailmanperintöluetteloon hyväksytään kohteita, joilla katsotaan olevan poikkeuksellista yleismaailmallista arvoa ja joiden suojelu on merkityksellistä koko ihmiskunnan kulttuuriperinnön kannalta.

Suomesta luetteloon kuuluu tällä hetkellä seitsemän kohdetta: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo. Mikäli Aalto Works hyväksytään maailmanperintöluetteloon, siitä tulee Suomen kahdeksas maailmanperintökohde ja samalla ensimmäinen modernia arkkitehtuuria edustava kohde. Tunnustus ulottuisi Alvar Aallon lisäksi myös Aino ja Elissa Aallon työhön sekä pohjoismaiseen, ihmislähtöiseen muotoiluajatteluun, jossa estetiikka, toiminnallisuus ja hyvinvointi muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Kuvassa tiilipintaa Alvar Aallon koetalolta Muuratsalosta. Kuvaaja: Miia Pöytälaakso