Lisää osaamista!

Yritykset tarvitsevat lisää osaamista kiertotalousperusteisesta muotoilusta!

Design Forum Finland teetti alkusyksystä tutkimuksen tuote- ja palvelukehittämisen ammattilaisten keskuudessa heidän kiertotalousperusteisen muotoilun osaamisestaan. Puhelinhaastatteluun vastasi 200 eri alojen asiantuntijaa, joista puolet määritteli työskentelevänsä muotoilijana tai vastaavissa tehtävissä. Tutkimus toimii hyvänä pohjana, kun Design Forum Finland lähtee kehittämään kaikille avointa verkkokurssia kiertotalousperusteisesta muotoilusta. 

Tulevaisuus tuo tullessaan paljon EU-tasoista säätelyä, joka ajaa yrityksiä kohti vihreää siirtymää. Lisäksi myös asiakkaiden tarve löytää uusia kestävämpiä ratkaisuja luo paineen muutokselle tuote- ja palveluvalikoimissa. Suunnittelijat tekevät päätöksiä, joilla on peruuttamaton vaikutus tuotteen ja palvelun elinkaareen. Siksi juuri näiden asiantuntijoiden osaamisella on suuri merkitys yritysten tulevassa menestyksessä kiertotalouteen perustuvassa liiketoiminnassa. 

Design Forum Finland teetti alkusyksystä tutkimuksen tuote- ja palvelukehittämisen ammattilaisten keskuudessa heidän kiertotalousperusteisen muotoilun osaamisestaan.

Tutkimuskysymykset kohdistuivat sekä henkilökohtaiseen osaamiseen että yritysten konkreettisiin tekoihin. Tutkimus paljasti jonkin verran ristiriitoja näiden välillä. Viitteitä löytyi siitä, että vaikka yritykset jo edistävät käytännössä vihreää siirtymää, kiertotalouteen liittyvää syvällistä osaamista on kohderyhmän asiantuntijoilla heikosti. Tämä kompetenssivaje on riski yrityksille: teemmekö varmasti oikeita asioita vai hukkaammeko arvokasta resurssia epäolennaiseen? Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että aiheesta ollaan pääsääntöisesti kiinnostuneita. Vastaajista 90 % kertoo olevansa jollain tavalla kiinnostunut lisäämään osaamistaan.

Vastaajista 90 % kertoo olevansa jollain tavalla kiinnostunut lisäämään osaamistaan.

Liiketoimintamalleista ja aihealueen käsitteistä oli vain muutamalla prosentilla vastaajista hyvä käsitys. Pääasiassa kiertotalous liitetään edelleen materiaaleihin sekä kierrätykseen ja näihin liittyvään resurssitehokkuuteen. Toisaalta monet yrityksistä pyrkivät arvioimaan elinkaaren vaikutuksia ympäristöön, pidentämään elinkaaria laadun kautta sekä hyödyntämään klassista muotokieltä. Vaikka näitä tekijöitä ei mieltäisikään suoraan kiertotalouden edistämiseksi, niillä on kuitenkin yleisesti ottaen positiivinen vaikutus myös kiertotalouden kannalta. Yli puolet yrityksistä kertoo käyttävänsä kiertotalouteen liittyviä ohjeistuksia. Tähän alueeseen olisi mielenkiintoista perehtyä enemmän – minkä tyyppisistä ohjeistuksista eri aloilla on kyse? 

N. 10 % vastaajista kertoi, että yritys ei juurikaan tee ympäristövaikutusten arviointia ja toinen 10 % jätti vastaamatta tähän liittyvään kysymykseen. Haastatelluista yli 10 % vastasi, että materiaalin uudelleenkäyttöä ei huomioida, eikä kierrätykseen ole mahdollisuuksia. Ovatko nämä luvut suuria vai pieniä? Kiertotalous tulee kohdistumaan kaikki toimialoihin ennen pitkää ja suomalaisten yritysten toivoisi olevan etunenässä tutkimassa sekä hyödyntämässä uusia markkinoita. 

Kiertotalous tulee kohdistumaan kaikki toimialoihin ennen pitkää ja suomalaisten yritysten toivoisi olevan etunenässä tutkimassa sekä hyödyntämässä uusia markkinoita. 

Palvelusektorilla työskenteleviä vastaajia oli mukana myös jonkin verran. Tässä vastaajaryhmässä korostuu se, että kiertotalouteen on vähemmän kosketuspintaa kuin fyysisten tuotteiden valmistajilla. Palvelusektorilla työskentelevistä vastaajista 65 % on tekemisissä kiertotalouden kanssa, kun muilla aloilla vastaavat luvut ovat 75–94 % välillä. Palvelualojen tilanne näyttäytyy tutkimuksessa siis heikommalta, vaikka kiertotalous luo paljon hyviä liiketoimintamahdollisuuksia myös tälle sektorille.

Kuva isompana (pdf)

Tämä tutkimus kysyi myös asiantuntijoiden käsitystä oman yrityksen tai työnantajan vastuullisuuden tasosta. Tutkimuksessa oli esillä neljä vaihtoehtoa (katso kaavio yllä), joista korkeimmalle tasolle asetti itsensä 20 % yrityksistä. Korkein, uudistavan tason toiminta vaatii paljon yritykseltä, ja käsityksemme mukaan sen on saavuttanut käytännössä kuitenkin hyvin harva. Tulos siis heijastelee sitä tosiasiaa, että koska osaamista on vähän, myös käsitys oman yrityksen tai työnantajan toiminnan tasosta on heikkoa. Tässä kohtaa tieto valitettavasti lisää tuskaa – eli mitä enemmän aihetta tunnetaan, sitä selkeämmin ymmärretään, että opittavaa on vielä paljon jäljellä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). 

Voit ladata tutkimusraportin täältä.

Kuvat: 1. kuvituskuva, kuva: Nikari, 2. koostekuva tutkimuksesta Kiertotalousperusteisen muotoilun osaamistaso.