Kohti toimivampaa muotoiluekosysteemiä

Aloittaessani taannoin Design Forum Finlandin vetäjänä kartoitimme alkuun, mitä muita vastaavia yleishyödyllisiä (mm. järjestöt, yhdistykset, säätiöt, liitot) toimijoita Suomen muotoilukentältä löytyi. Mikä niiden rooli niillä oli, keitä ne palvelivat, millaisia palveluita ne tuottivat sekä mistä niiden rahoituspohja muodostui?

Tutkimme kenttää yritysten näkökulmasta tarkastellen, millaista apua muotoilun hyödyntämiseen oli saatavilla ja miten helposti yritykset löytäisivät tarvitsemansa avun. Muotoilutoimistot ja muut kaupalliset palvelujen tarjoajat sekä muotoilun oppilaitokset rajasimme tarkastelusta pois, koska niiden rooli oli selkeämpi.

Toimiva muotoiluekosysteemi hyödyttää yrityksiä, yhteiskuntaa ja luovaa alaa itseään, joten sitä kannatti penkoa enemmän.

Syntyi kuva sekavasta muotoilukentästä, jossa useat eri toimijat, usein lähes identtisin roolein, palvelivat samoja kohderyhmiä. Järjestivät samanlaisia tapahtumia, valmennuksia, näyttelyitä, tai jakoivat samantyyppisiä muotoilupalkintoja. Jokainen viesti tahoillaan muotoilun hyödyistä omissa kanavissa ja omalla tavalla. Keskinäistä yhteistyötä tehtiin vähän ja omissa poteroissa oli helpompi varjella etujaan.

Kilpailu samoista tukirahoista oli yleistä, eivätkä julkisia avustuksia myöntävät tahot omien sanojensa mukaan aina itsekään tienneet, kuka tekee mitä ja miten toiminta palveli yhteiskuntaa laajemmin. Osa toimijoista mielsi toimivansa paikallisesti, vaikka digitaalinen ympäristö itsessään ylitti valtakunnan rajat. Nämä kipukohdat koskivat vasta Suomessa toimivia yleishyödyllisiä muotoiluorganisaatioita.

Haastattelemalla yrityksiä, muotoilijoita ja yritysten inhouse-designtiimien vetäjiä saimme kokoon pitkän listan haasteita ja mahdollisuuksia näkökulmasta riippuen.

Yritysten alati kasvava tehtävälista vastuullisuudesta asiakaskokemukseen tai uusien teknologioiden, datan ja kiertotalouden hyödyntämiseen on juuri niitä asioita, joissa muotoilu pystyy auttamaan yrityksiä.

Haastelista ei ole paljoakaan muuttunut vuosien varrella. Haasteista esiin nousi esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen. Muotoilijat eivät ymmärrä business jargonia, eivätkä yritykset vastaavasti muotoilijoiden jatkuvasti uudistuvaa design jargonia. Uusia muotoilun osaamisalueita syntyy siihen tahtiin, etteivät niiden perässä pysy enää muut kuin muotoilijat itse.

Muotoilupalveluiden ostaminen, briiffaus ja projektien ohjaaminen koettiin yritysten puolelta vaikeaksi. Muotoilijat taas kokevat palveluidensa myynnin ja markkinoinnin haasteeksi.

Yritysten alati kasvava tehtävälista vastuullisuudesta asiakaskokemukseen tai uusien teknologioiden, datan ja kiertotalouden hyödyntämiseen on juuri niitä asioita, joissa muotoilu pystyy auttamaan yrityksiä.

Pentagon Designin kanssa tehty selvitys on luettavissa Design Forum Finlandin verkkosivustolla. Koska kuva kertoo enemmän, toimme muotoilukentän eri toimijat samaan kuvaan.

Meille Design Forum Finlandissa selvityksestä oli apua. Se auttoi meitä luopumaan päällekkäisestä toiminnasta, kuten muotoilutapahtumien ja palkintojen järjestämisestä. Halusimme keskittyä johonkin, jossa muotoiluala voisi toimia suunnannäyttäjänä. Seuraavat kolme vuotta autamme yrityksiä siirtymään kiertotalouden mukaiseen toimintatapaan. Siinä yhdistyvät kaikki muotoilun osaamisalueet tuote- ja palvelumuotoilusta digitaalisen käyttökokemuksen ja uusien liiketoimintamallien muotoiluun. Vihreä siirtymä koskettaa meitä kaikkia ja muotoiluala voi taas kerran olla ratkaisemassa haasteista suurinta.