Designs for a Cooler Planet -näyttely tuo tulevaisuuden näkyväksi

Miltä näyttää tulevaisuus, jos rakennusmateriaali voi varastoida hiiltä, jätteestä voidaan valmistaa uusia tuotteita ja proteesi alkaa toimia yhä enemmän kehon jatkeena? Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet 2026 -näyttelyssä kestävyyttä tarkastellaan tutkimuksen, muotoilun ja käytännön kokeilujen kautta.

Syyskuussa avautuva näyttely kokoaa Marsioon yli 20 opiskelijoiden ja tutkijoiden projektia. Aiheita yhdistävät muun muassa kestävä arkkitehtuuri, energiamurros, materiaalien kiertotalous, terveys ja uudet teknologiat. Esillä on sekä konkreettisia prototyyppejä ja materiaalikokeiluja että tutkimusta, jonka vaikutukset voivat näkyä vasta tulevaisuudessa. Näyttelyn tavoitteena on tehdä tutkimuksesta ja innovaatioista konkreettisia ja tuoda esiin monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Sivutuotteesta materiaaliksi

Yksi näyttelyn keskeisistä aiheista on materiaalien uusi elämä. Esillä on tutkimusta, jossa sivuvirroista ja jätteistä kehitetään uusia materiaaleja ja tuotteita. Esimerkiksi merilevästä voidaan valmistaa silmälasikehyksiä, maatalousjätteestä tekstiilivärejä ja vanhoista tekstiileistä eristemateriaaleja.

Samalla tarkastellaan biopohjaisia rakennusmateriaaleja ja luonnonmateriaaleihin perustuvia eristeitä. Aallon tutkijat kehittävät rakennusmateriaaleja, joissa voidaan hyödyntää esimerkiksi sahanpurua, kierrätyskuitua ja kartonkia ja joissa biomassaan sitoutunut hiili pyritään pitämään varastoituna. Myös luonnonmateriaalipohjaisia lämmöneristeitä kehitetään korjausrakentamisen tarpeisiin.

Materiaalien kohdalla huomio siirtyy myös niiden koko elinkaareen. Uuden materiaalin kehittäminen ei yksin ratkaise kestävyyden kysymyksiä, vaan on tarkasteltava myös, mitä materiaalille tapahtuu käytön jälkeen ja millaisen jäljen se jättää ympäristöön. Näyttelyssä nostetaan esiin materiaalien pitkä aikajänne ja se, miten tämän päivän ratkaisut voivat vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Muotoilu osana tutkimusta

Näyttelyn projekteissa muotoilu ei rajoitu pelkästään tuotteiden ulkonäköön. Muotoilua hyödynnetään esimerkiksi palvelujen ja käyttäjäkokemusten kehittämisessä, uusien materiaalien käyttötapojen tutkimisessa sekä siinä, miten teknologioista voidaan tehdä toimivia ja ymmärrettäviä osia ihmisten arkea. Muotoilun avulla voidaan tarkastella, miten uusi ratkaisu vastaa käyttäjien tarpeisiin ja millaisessa toimintaympäristössä se toimii.

Yksi hyvä esimerkki on korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä tukeva KOSKE-palvelu, jossa osallistavaa palvelumuotoilua on hyödynnetty työnhakijoiden osaamisen ja työmarkkinoiden mahdollisuuksien yhdistämisessä. Aallon mukaan yli puolet palvelun käyttäjistä työllistyy omalle alalleen.

Toisaalla tarkastellaan etäterveydenhuollon chat-palvelujen käyttöä ja sitä, mitä data kertoo palvelujen kasvusta ja kehityksestä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa digitaalisten terveyspalvelujen ja päätöksenteon kehittämiseen.

Muotoilun rooli näkyy myös näyttelyn materiaalitutkimukseen liittyvässä ohjelmassa. Designers in Materials Research – From CHEMARTS to Biodesign -tapahtumassa 24. syyskuuta tarkastellaan, miten muotoilu voi vaikuttaa biopohjaisten materiaalien kehitykseen ja millaisia rooleja suunnittelijoilla voi olla monitieteisessä tutkimuksessa.

Yksi kiinnostavista esimerkeistä on Aallon CHEMARTS-ohjelman ja hollantilaisen Bugaboon yhteistyössä syntynyt konseptivaunu. Opiskelijat tutkivat seitsemää erilaista materiaaliratkaisua, joissa hyödynnetään muun muassa sahanpurua, hamppua, ligniiniä, tärkkelystä, kierrätyskuituja sekä appelsiininkuori- ja villajätettä. Esimerkiksi vaunun selkälevyssä käytetään sahanpuru–metyyliselluloosakomposiittia ja kuomussa appelsiininkuori- ja villajätettä. Materiaalikokeiluilla tutkitaan, miten uusiutuvia ja sivuvirroista saatavia raaka-aineita voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden tuotteissa. Yritysyhteistyö tuo kokeiluun myös todellisen tuotteen vaatimukset ja näkökulman materiaalien mahdollisiin käyttökohteisiin.

Muotoilu kohtaa teknologian

Designs for a Cooler Planet ei rajoitu materiaalien ja fyysisten tuotteiden tarkasteluun. Mukana on ratkaisuja, joissa teknologiaa sovelletaan terveyteen, energiaan, avaruuteen ja digitaalisiin palveluihin.

Tutkijat kehittävät esimerkiksi proteesia, jonka ohjausjärjestelmä oppii sadoista pienistä lihassensoreista. Tavoitteena on tulkita hermosignaaleja tarkemmin ja mahdollistaa proteesin sujuvampi hallinta sekä itsenäisempi arki.

Piensatelliittien rooli puolestaan kasvaa navigoinnissa, tietoliikenteessä ja ympäristön seurannassa. Aalto-yliopiston mukaan suomalaisia satelliitteja on avaruudessa jo kymmeniä, ja valtaosassa niistä on tavalla tai toisella mukana aaltolaista osaamista. Aalto on myös yksi Euroopan harvoista yliopistoista, joissa piensatelliitti voidaan suunnitella ja rakentaa alusta loppuun asti.

Teknologian ja kestävyyden risteys näkyy näyttelyssä myös muissa projekteissa. Aalto-yliopiston johtama SuperC-konsortio käyttää tekoälyä huoneenlämpöisen suprajohteen etsintään, ja uusi vetykennojen metalli-polymeeriliitos pyrkii tekemään kennoista kevyempiä, tiiviimpiä ja edullisempia valmistaa. Lisäksi näyttelyssä tarkastellaan datakeskusten kasvavaa energiankulutusta ja rakennusten uudelleenkäyttöä.

Designs for a Cooler Planet 2026
1.9.–30.10.2026
Marsio, Otakaari 2, Espoo

Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Päätila on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.45–21 ja perjantaisin klo 7.45–20. Viikonloppuisin näyttely on suljettu.