Innovaatio tarvitsee kasvuun monimuotoista yrityskulttuuria 

Miten kestävät innovaatiot syntyvät, ja mitä tarvitaan, jotta lupaavista start-up-yrityksistä kasvaa teollisen mittakaavan liiketoimintaa? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia 3. kesäkuuta 2026 järjestetyssä Interreg Europe -rahoitteisen DECO-hankkeen pyöreän pöydän keskustelussa. Design Forum Finlandin järjestämä tilaisuus kokosi yhteen hankkeen kumppaneita ja sidosryhmiä pohtimaan, miten siirtymää kohti kestävää teollisen mittakaavan liiketoimintaa voidaan vauhdittaa.

Verkossa järjestetyn keskustelun avasi suomalaisen start-up-yritys Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mari Granström, joka kertoi yrityksen synnystä ja kasvusta. Origin by Ocean kehittää ratkaisuja, joissa Sargassum-ruskolevää jalostetaan biopohjaisiksi, korkean lisäarvon ainesosiksi. Kyseessä on erityisesti Karibianmerellä nopeasti lisääntynyt vieraslaji, jonka massoittuneet esiintymät aiheuttavat ongelmia meriekosysteemeille ja rannikkoyhteisöille.

Yrityksen tavoitteena on samalla vähentää meren ekosysteemeihin kohdistuvaa kuormitusta ja pienentää teollisuuden riippuvuutta fossiilipohjaisista raaka-aineista. Origin by Oceanin bioprosessissa Sargassumista voidaan valmistaa muun muassa alginaattia ja fukoidia, joita voidaan hyödyntää erilaisten tuotteiden, kuten kosmetiikan tai elintarvikkeiden raaka-aineina.

Origin by Ocean rakentaa parhaillaan ensimmäistä teollisen mittakaavan biojalostamoaan Suomeen. Sargassumin ohella yritys tulee hyödyntämään myös Itämeren alueen levälajeja, kuten Itämeren rakkolevää (Fucus vesiculosus).

Alustuksen jälkeen osallistujat syventyivät aiheeseen konsulttitoimisto Osana yhteistä ratkaisua Oy:n fasilitoimissa pienryhmäkeskusteluissa, joissa näkökulmia tarkasteltiin yhdessä ja etsittiin konkreettisia ratkaisuja.

Innovaatio syntyy muutospaineesta, monimuotoisuudesta ja yhteistyöstä

Muutospaine vauhdittaa innovaatioita. Sääntely, asiakkaiden odotukset, kilpailu, kestävyystavoitteet tai tarve ratkaista kiireellinen ongelma voivat kaikki synnyttää uusia ratkaisuja. Osallistujat totesivat, että suuret alueelliset teolliset murrokset voivat myös lisätä uusien ratkaisujen kysyntää.

Monimuotoisuus on tärkeä innovaatioiden lähde.

Monimuotoisuus nähtiin tärkeänä innovaatioiden lähteenä. Erilaiset ammatilliset taustat ja tieteenalat tuovat keskusteluun uusia näkökulmia. Kestävät ratkaisut yhdistävät yhä useammin eri alojen teknologioita ja osaamista, mikä tekee toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä olennaista.

Innovatiivisen kulttuurin syntyminen edellyttää tietynlaisia olosuhteita organisaatioissa. Osallistujat korostivat, että ihmisille on annettava aikaa ja tilaa kokeilla, vaihtaa ajatuksia ja oppia virheistä. Epäonnistumisen pelko voi estää ideointia, kun taas kannustava ilmapiiri tukee aloitteellisuutta.

Sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on oma roolinsa innovaatioiden synnyn mahdollistajina. Innovaatiokeskukset, yliopistot, yritykset ja julkiset organisaatiot voivat rakentaa verkostoja, joissa tieto ja ideat liikkuvat sujuvammin. Selkeät tavoitteet ja havaitut ongelmat antavat yhteistyölle suunnan, lisäksi tutkimus- ja kehitystyö edellyttää suunnittelua, resursseja ja koko tuotteen elinkaaren ymmärtämistä.

Start-upista teolliseen kasvuun

Keskustelujen toisena teemana oli, miten start-upit voivat edetä varhaisen vaiheen innovaatioista teolliseen kasvuun ja skaalautumiseen. Rahoitus tunnistettiin yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä. Start-upit tarvitsevat useita rahoituslähteitä selvitäkseen haastavasta vaiheesta tuotekehityksen ja kaupallisen kasvun välillä. Osallistujat peräänkuuluttivat myös tiiviimpiä yhteyksiä start-upien, teollisuuden, sijoittajien, teknologia-asiantuntijoiden ja mentorien välille.

Julkisen instituutiot tarjoavat tärkeää tukea. Julkisten toimijoiden prosessien tulisi kuitenkin olla helpommin hahmotettavia, ja yrityshautomoilla sekä kiihdyttämöillä tulisi olla riittävät valmiudet tukea nuoria yrityksiä. Sääntely voi myös luoda mahdollisuuksia kestävien liiketoimintamallien syntymiselle. Tuotteen tai palvelun sopivuus markkinoille tulisi varmistaa validoinnilla ennen skaalautumista.

Pääsy olemassa olevaan infrastruktuuriin voi madaltaa kasvun kynnystä merkittävästi. Osallistujat ehdottivat, että start-upit voisivat hyödyntää yritysten laboratorioita, tuotantolaitoksia ja jakeluverkostoja sen sijaan, että niiden pitäisi rakentaa kaikki itse. Myös rekrytoinnilla on merkitystä: kasvavat yritykset tarvitsevat yhteistyöhön valmiita osaajia, joiden taidot vastaavat seuraavan kasvuvaiheen tarpeita.

Myös koulutuksen, immateriaalioikeuksien ja testausympäristöjen merkitystä korostettiin. Innovaatiokeskukset, yliopistoverkostot ja living lab -ympäristöt voivat tarjota paikkoja, joissa ideoita synnytetään ja niitä voidaan testata. Kansainvälisille markkinoille laajentuvien start-upien on lisäksi ymmärrettävä, miten immateriaalioikeuksia koskevat säännöt ja markkinaolosuhteet vaihtelevat eri maissa.

Pitkän aikavälin näkökulma innovaatioihin

Lyhyen aikavälin tuloksilla on merkitystä, mutta muutos kestävään liiketoimintaan edellyttää pidempää perspektiiviä. Osallistujien mukaan innovaatioita ei tulisi käsitellä erillisenä yksikkönä, vaan niiden tulisi olla läsnä koko organisaatiossa ja arvoketjussa.

Kestävä innovaatio ei synny vain yksittäisestä ideasta tai teknologiasta.

Pyöreän pöydän keskustelun johtopäätös oli selkeä: kestävä innovaatio ei synny vain yksittäisestä ideasta tai teknologiasta. Se rakentuu kulttuurin, yhteistyön, koulutuksen, rahoituksen sekä oikeiden verkostojen ja infrastruktuurin varaan. Näiden edellytysten rakentaminen vie aikaa, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta lupaavista ideoista voi kehittyä teollisen mittakaavan ratkaisuja.

Mikä DeCo?
Design Collaboration for Sustainable Business – DeCo – on Interreg Europe -rahoitteinen hanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa alueellisia ja kansallisia projekteja, joissa kehitetään kestävää ja kiertotalouteen perustuvaa suunnittelua, tuotantoa ja valmistusta. Hankkeessa on mukana kymmenen alueellista kumppania seitsemästä Euroopan maasta: Kroatiasta, Espanjasta, Kreikasta, Puolasta, Belgiasta, Tšekistä ja Suomesta. Hankkeen avulla tuetaan EU:n asettamia tavoitteita vähentää päästöjä, lisätä kestävien tuotteiden käyttöä, kehittää kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja kannustaa kuluttajia vihreään siirtymään. Tähän pyritään mm. vaihtamalla tietoa käytännön kokemuksista ja uusista lähestymistavoista sekä kasvattamalla osaamista. Tiedon jakaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa osallistujien oppimisen toisiltaan, uusien kumppanuuksien syntymisen ja jopa uusien hankkeiden käynnistämisen.