Palkinnot
Juslin Maunula: Tilan tuntu
- Arkkitehtuuri
- Muoti
- Muotoilu
Kaksi erilaista ilmaisumuotoa: arkkitehtuuri ja vaatesuunnittelu. Kaksi erilaista näkökulmaa: toinen pysyvä, suunniteltu kestämään aikaa; toinen nopeassa muutoksessa. Toinen kovia materiaaleja, toinen pehmeitä, lähellä ihmistä ja ihoa. Toinen luo tilaa ihmiselle, toinen taas ihmisen muotoja tilaan.
Vuoden nuori muotoilija -tunnustuksen vuonna 2022 saanut muotoilijakaksikko Juslin Maunula yhdistää töissään arkkitehtuurin ja vaatesuunnittelun. Alussa on idea, jota lähdetään toteuttamaan, erilaisin keinoin ja erilaisista lähtökohdista, mutta yhteiseen lopputulokseen, jossa tila ja vaate voivat olla saman jatkumon eri päitä.
Juslin Maunula sai alkunsa vuonna 2015. Laura Juslin ja Lilli Maunula olivat opiskelleet vaatesuunnittelua Aalto-yliopistossa samaan aikaan jo kymmenisen vuotta aikaisemmin, mutta kumpikin oli jatkanut omaan suuntaansa. Laura Juslin valmistui vaatesuunnittelijaksi; lopputyössään hän tutki arkkitehtuurin toimintatapojen käyttöä muotisuunnittelussa. Lilli Maunula oli haaveillut ammattia vaatesuunnittelusta, mutta hänestä tuli arkkitehti.
Yhteinen kiinnostus kahden erilaisen alan yhdistämiseen sai kaksikon perustamaan yhdessä suunnittelutoimiston. Molemmat halusivat toimia muotialalla mutta löytää siihen uuden kulman: kokonaisvaltaisemman, elämyksellisemmän, jotain enemmän kuin vain tuote. ”Halusimme luoda saumattoman yhteyden muodin ja arkkitehtuurin välille”, kertoo Laura Juslin. ”Sellaisen, joka näkyy ihan kaikessa, mitä me teemme. Ei vain silloin, kun tehdään konkreettisesti tila ja tuote, vaan että se on kantava ajatus kaikessa työskentelyssämme. Enemmän kokonaisvaltainen kokemus.”
Arkkitehtuuri saattaa vaikuttaa pysyvämmältä kuin muoti, mutta sekin koetaan ohi menevässä hetkessä. Toisaalta Juslin Maunulalle muoti on enemmän kuin vain hetkellisiä ilmiöitä. ”Arkkitehtuurin ajattelutapa on hyvin funktionaalinen ja muoto lähtee aina käyttötarkoituksesta,” pohtii Juslin. ”Muoti on paljon kevyempää eikä tarvitse perusteluja olemassaololleen. Mutta muoti ei ole vain vaate, vaan enemmänkin kokonaisuus kulttuuria, taiteita, historian ymmärrystä ja ajan tajua.” ”Dialogin kautta päädymme siihen, miten teemme tuotteen”, Lilli Maunula jatkaa. ”Siinä kaksi ajattelua yhdistyvät.”
Lähestymistapa oli aikanaan poikkeava. ”Silloin, kun me perustimme yrityksemme, mietimme, onko meidänlaiselle tekemiselle tilaa”, muistelee Juslin. ”Ehkä me olimme jopa edellä aikaamme.” Muotiala on jo pitkään ollut murroksessa ja nyt isotkin tekijät etsivät uusia toimintatapoja. Rajat ovat murtumassa, huomauttaa Lilli Maunula. Muotia esitellään tilainstallaatioiden muodossa tai mallistossa on sisustustuotteita. Sekä tila että vaate heijastavat samaa identiteettiä.
Projektit lähtevät yhteisestä ideasta ja konseptista, jota kehitetään yhdessä ja vuorotellen. Laura Juslin ja Lilli Maunula ihmettelevät hieman itsekin, miten hyvin yhteistyö sujuu. ”Minä luotan sataprosenttisesti kaikkeen, mitä Lilli sanoo. Minusta tuntuu, että me saamme hyödynnettyä jokaisessa tuotteessa tai konseptissa meidän molempien alan osaamista täysivaltaisesti”, kertoo Laura Juslin. Työskentelyprosessi on muotoutunut vuosien mittaan saumattomaksi, samoin maku ja visio – eikä työssä ole koskaan tullut erimielisyyttä, molemmat nauravat.
Inspiraatiota kaksikko saa kaikkialta. ”Inspiraatio voi syntyä oikeastaan mistä tahansa”, miettii Laura Juslin. ”Inspiraatio voi tulla taiteesta tai käynnistä rautakaupassa, josta löytyy mielenkiintoinen materiaali. Aina ei tarvita edes mitään visuaalista ärsykettä, idea voi syntyä ajatuksesta tai ongelmasta. Muodin puolelta tulee halu rakentaa vahvoja konsepteja.”
Materiaali on kuitenkin usein suunnittelun lähtökohta, Lilli Maunula jatkaa. Parhaillaan työn alla on ylijäämäkankaista ideoituja sisustustuotteita ja kodin tekstiilejä, joissa kokeillaan modulaarisuutta. Toinen tärkeä elementti on väri, värien välinen vuorovaikutus. ”Mitä tapahtuu, kun asettaa värejä vierekkäin tai päällekkäin”, kuvailee Laura Juslin. ”Yritämme etsiä illuusioita, ne kiinnostavat nyt meitä.”
Juslin Maunulan projekteissa, esimerkiksi myymälä- tai messuympäristöissä, tila ja vaate tai muut esineet keskustelevat keskenään. Designmuseoon he suunnittelivat näyttelyn esillepanon, jossa hyödynnettiin ylijäämäkangasta – tylliä, josta tehtiin tilanjakajia räsymattotekniikalla. Materiaalin ja työstötavan uudenlainen yhdistäminen tuotti vesivärin omaisia väriliukumia ja läpikuultavia efektejä tilaan.
Epätavallinen lähestymistapa kiinnostaa myös asiakkaita. Marimekolle Juslin Maunula on suunnitellut vaatteita, Kalevalalle korusarjan, Finartelle mattoja, Artekille myymäläinstallaation. Tietenkin on haastavaa löytää tasapaino taiteellisesti korkeatasoisen työskentelyn ja kaupallisesti toimivien ideoiden kesken, suunnittelijat sanovat. Mutta kuluttajaa ei saa aliarvioida, huomauttaa Laura Juslin. Ei saa tehdä liian helppoa, kuluttaja pitää haastaa. Siinä he ovat onnistuneet: tuotteet on otettu hyvin vastaan, myös kansainvälisesti.
Tällä hetkellä Juslin Maunulaa kiinnostaa kiertotalous. He kokevat muotoilijoina olevansa ongelmanratkaisijoita, ja juuri nyt sille osaamiselle on käyttöä. He haluavat löytää ylijäämämateriaalille uutta käyttöä. ”Me ollaan taitavia”, innostuu Juslin, ”me teemme kaunista mistä vain materiaalista. Jos yrityksellä on ylijäämää, meille voi soittaa. Me keksitään sille kyllä uusi käyttötarkoitus ja luodaan siitä jotain taianomaista ja hienoa.”
Laura Juslin tiivistää kaksikon työn osuvasti : ”Ehkä meidän toimintamallimme on yksinkertaistettuna, että me yhdistelemme värejä ja materiaaleja teokseksi, jossa tila ja tuote keskustelevat. Se on materiaalien, struktuurien ja värien yhdistelyä kolmiulotteiseen, joskus myös kaksiulotteiseen muotoon. Mutta niin, että meidän alojemme yhdistelmä näkyy siellä aina. Ja siinä ovat ne meidän työmme tärkeimmät elementitkin: väri ja materiaalit.”
Artikkeli on julkaistu DFF Awards -palkintojulkaisussa 2022.
Header-kuva: Juslin Maunula, mallisto 2015, kuva: Ville Varumo
Kuva 1: Juslin Maunula, oma mallisto ja installaatio 2017, kuva: Lina Jelanski
Kuva 2: Juslin Maunula, Artek, installaatio, kuva: Paavo Lehtonen
Kuva 3: Juslin Maunula, Finarte, villamatto, kuva: Carl Bergman