Vähennä, poista, kierrätä ja kasva – suomalaisella muotoilulla on avaimet uuden kasvun luomiseen

Petteri Lillberg

Director, Sustainable Business, Knowit Insight Oy

Olemme aiheesta ylpeitä suomalaisesta muotoilusta, niin perimästä, nykyisyydestä kuin tulevaisuuden mahdollisuuksistakin. Idea kohtuullisuudesta, kestävyydestä ja pitkäjänteisestä hyvinvoinnin kasvusta on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan.  Tämä vaatii muotoiluosaamiselta entistäkin tiukempaa näkökulmaa siihen, mikä on lähtökohtaisesti turhaa ja tarpeetonta, mitä ei tulisi ikinä edes aloittaa ja mitä on se uusi kasvu, jota planeettamme kuitenkin edelleen tarvitsee.

Taloudellisen kasvun irtikytkentä luonnonvarojen lisääntyvästä käytöstä ei ole yksiselitteistä eikä yksinkertaista – monien tutkijoiden mukaan myös käytännössä mahdotonta. Laajamittaisen digitalisaation lupaus dematerialisaatiosta on vielä toteutumatta – lisääntyvä bitti näyttää nimittäin kasvattavan eikä vähentävän erilaisten laitteiden tulvaa. Lisäksi organisaatiot ovat huonoja luopumaan vanhoista toimintavoista, järjestelmistä ja bisnesmalleista. Moni jääkin kipuilemaan vanhan ja uuden väliin. Esimerkiksi mikä tahansa yhteiskunnan kannalta kriittinen digi-infra on syönyt sisäänsä lukuisia koodikerroksia johtaen tehottomuuteen, energianhukkaan ja kompleksisuuteen.

Suomalaiseen ja pohjoismaiseen muotoiluideologiaan on aina kuulunut vahva näkemys kohtuullisuudesta, turhan välttämisestä sekä hyvinvoinnin lisäämisestä puhtaan talouskasvun sijaan. Potentiaalia maailman ongelmien ratkaisijoiksi ja uuden talouden airueiksi meistä siis on.

Perattavaa sekä uudistettavaa siis riittää. Voisiko muotoiluosaaminen auttaa? Designhan on informaation ja toiminnallisuuksien järjestämisestä ymmärrettävään ja käytettävään muotoon.

Yhtä yksittäistä hopealuotia ei ole olemassa. Muotoilun osaajien pitää haastaa itsensä sekä organisaationsa ymmärtämään ja tekemään lukuisia eri asioita – yhtä aikaa. Muotoilu on yhä suuremmassa määrin koko arvoketjun liima, joka tuo yhteen niin valmistuksen, toimitusketjun kuin itse ansaintalogiikan. Taitelijasielu, jolla on prosessi-insinöörin aivot ja kauppiaan taskulaskin, on varsin realistinen kuvaus modernista designosaajasta.

Ilman tätä osaamispalettia emme nimittäin saa irti koko kiertotalouden potentiaalia. Pahimmillaan kiertotalous on vaarassa jäädä pintapuoliseksi ajatukseksi materiaalikierrosta. Tämä näkyy valitettavasti siinä, miten pieni osa tekstiilijätteestä päätyy lopulta uusiokäyttöön samaan aikaan, kun koko toimiala kärsii valtavasta ylituotannosta.

Elintapojemme luontojalanjälki on edelleen planetaarisesti kestämätön, myös Suomessa. Suomalaiseen ja pohjoismaiseen muotoiluideologiaan on kuitenkin aina kuulunut vahva näkemys kohtuullisuudesta, turhan välttämisestä jo lähtökohtaisesti sekä hyvinvoinnin lisäämisestä puhtaan talouskasvun sijaan. Potentiaalia maailman ongelmien ratkaisijoiksi ja uuden talouden airueiksi meistä siis on.

Mutta miten viedä nämä hyvät ajatukset vielä parempaan käytäntöön?

Me Knowitilla olemme ottaneet käyttöön mallin, joka ohjaa kestävyystyötämme läpi erilaisten osaamisalueiden, datasta digi-infraan, designista ja brändeistä liikkeenjohdon konsultointiin. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin uudenlaisen, hyvinvointia tuottavan talouden voimallinen tuuppaus eteenpäin.

Itse lähestymistapamme koostuu neljästä näkökulmasta. Itse kutsumme sitä 3R+G -malliksi, toisin sanoen REDUCE, REMOVE, RECYCLE + GROW.

Lähestymistapamme koostuu neljästä näkökulmasta. Itse kutsumme sitä 3R+G -malliksi, toisin sanoen Reduce, Remove, Recycle + Grow. Uskomme, että fiksut yritykset tekevät näitä kaikkia asioita samanaikaisesti, jatkuvana prosessina.

Uskomme, että fiksut yritykset tekevät näitä kaikkia asioita samanaikaisesti, jatkuvana prosessina:

REDUCE (VÄHENNÄ): Meidän tulee vähentää paitsi resurssien kulutusta niin myös prosessien ja arvoketjujen kompleksisuutta. Moderni yhteiskuntamme tuottaa myös valtavan määrän digisaastetta ja monimutkaista koodinpätkää, jotka kuluttavat niin energiaa kuin aivojakin. Digibisnes on pitkään ollut se toimiala, jonka päästökäyrä on osoittanut aivan väärään suuntaan.

REMOVE (POISTA): Siirtymä vähintään hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi ei vaadi pelkästään luopumista fossiilisista polttoaineista, vaan äärettömän kriittistä suhtautumista siihen, mitä ja miksi asioita tehdään, mikä on oikeasti täysin turhaa ja tarpeetonta sekä mitä tulisi yksinkertaisesti lopettaa.  Tämä koskee valmistavia prosesseja, mutta myös tietotyöläisen arkea.

RECYCLE (KIERRÄTÄ): Kiertotalous ei toimi, jos data ei ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Materiaalivirtojen hallinnan lisäksi kiertotalouden suurin lupaus on kuitenkin asiakasymmärryksen kääntämisessä uusiksi tulovirroiksi ja liiketoimintamalleiksi. Resursseja – ovat ne sitten astioita, vaatteita, autoja tai maanmuokkauskoneita – tulee voida jakaa tehokkaammin ja fiksummin, ja tämä tapahtuu vasta asiakasdatan voimalla.  Kiertotalouden suuri taloudellinen palkinto on vasta edessä, mutta se vaatii innostusta ja syvempää ymmärrystä esimerkiksi siitä, mistä asiakkaat ovat oikeasti valmiita maksamaann ja mitä jakamaan ja käyttämään yhdessä muiden kanssa.

GROW (KASVA): Kun samaan aikaan vähennämme, poistamme ja kierrätämme, teemme tilaa kasvulle. Uusi kasvu vaatii kuitenkin uudenlaisia mittareita ja tavoitteita. Oli termi sitten hyvinvointitalous tai jokin muu vastaava, puhumme hyvin fundamentista siirtymästä. Parhaimmat yritykset ja brändit tulevat edelleen kasvamaan, niin koossa kuin taloudellisessa tuloksessa. Mutta menestys sekä yrityksen taloudellinen arvo tullaan yhä vahvemmin mittaamaan positiivisissa vaikutuksissa niin ihmisten kuin koko planeetankin arkeen.

Kun kaikkia näitä neljää tehdään yhtä aikaa, uskomme, että otamme askeleen kohti paitsi arvokkaampaa yritystoimintaa niin myös bisnestä, joka voi uudistaa yhteistä planeettaamme pelkän korjaussarjan sijaan.


Petteri Lillberg uskoo, että kestämättömän bisneksen parasta ennen -päivä on jo mennyt. Knowitilla Petteri edistää yritysten uutta kasvua ja kykyä luoda kestävää hyvinvointia.  

Kuvat: 1. & 2. Sulapac Ltd, Jenni Paajanen, 3. Pure Waste Textiles Oy, 4. Biopohjaisia materiaaleja, Omuus