Uusien haasteiden edessä

Vuoden alku 2024 tarjosi jäätävää kyytiä – aivan kirjaimellisesti siis paukkupakkasten myötä – mutta monia kylmäsi myös asiaan liittyvä pörssisähkön hintapiikki, toisia se, että ruotsalaisessa kansankodissa keskustellaan tosissaan sotaan joutumisesta. Tai ehkä se, että Trumpin kannatus jatkuu pelottavan vahvana vaalivuoteen tultaessa, huolimatta oikeuskanteista häntä vastaan.

Geopoliittiset valtasuhteet ravisuttelevat, luonnon kantokyvyn reunaehdot ja planetaariset rajat ovat tulossa vauhdilla vastaan. Tulevaisuus normatiivisine muutosvaateineen tuntuu varustuvan kysymysmerkillä. Sillä hyvänen aika, alkaneena vuonna uudelleen tarkasteluun meni myös vanha totuus ”toimii kuin junan vessa”. Eikö mihinkään enää voi luottaa?

”Maailma loppuu, mutta minä olen loman tarpeessa.”

Fjord/Accenture sanoitti näitä tuntemuksia osuvasti vuoden 2023 trendiraportissaan käsitteeksi ”permakriisi”. Termi kolahti jo lanseerauksessaan, siinä missä se tuntui intuitiivisesti todelta. Kriisi kriisin perään rapauttaa meistä monen perusturvallisuuden tunnetta ja lamauttaa toimeliaisuutta.

Tilalle hiipivät toivottomuus ja letargisuus mammuttitehtävän edessä. Kuten New York Timesin kirjeenvaihtaja David Gelles maalasi Davosin menneen viikon keskustelujen mielialaksi: ”Maailma loppuu, mutta minä olen loman tarpeessa.” Nyt on kuitenkin mitä suurimmassa määrin aika pitää nuo proverbiaaliset hihat käärittyinä ja jatkaa tehtyä työtä: uusia innovaatiota, uutta ajattelua tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.

Kuten mm. Marcus Wallenberg aikanaan peräänkuulutti, planetaaristen haasteiden äärellä tarvitaan ennenkuulumattoman vahvaa yhteistyötä ja sitoutumista regulaattoreiden, älykkään pääoman ja innovaatioita tekevien yritysten kolmikentässä, jotta tarvittavat tulevaisuuden ratkaisut löydetään yhtäläisten sääntöjen (lue: fossiilisen energiankäytön hinnoittelun) vallitessa.

Onneksi joku on hereillä!

Tänä päivänä voidaan todeta edistystä tapahtuneen monella rintamalla: Pariisin ilmastokokouksen jälkeen hiilineutraalisuustavoitteita ovat asettaneet nyt maat, jotka yhdessä edustavat 90 % maailman bruttokansantuotteesta. Alati kehittyvää lainsäädäntöä voi ainakin eurooppalaisittain syyttää monesta, muttei kunnianhimottomuudesta.

Rahoitusmarkkinat ovat ottaneet haasteen vastaan: Ilmastonmuutoksen taklaamiseen keskittyvät VC-sijoitukset lähes tuplaantuivat 2021–2022 päätyessään 70 mrd tasolle, globaalin rahoituksen siirtymävaiheen teknologioihin kasvaessa yli triljoonaan dollariin. Uudempi fokus-alue finanssisektorille löytyy biodiversiteetin parista ja luontokatoa (jonka järkyttäviä faktoja olen pohtinut aiemminkin) taklataan myös Suomen kaikkien aikojen suurimman EU-rahoitteisen hankkeen kautta.

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara toteaa 50–75 % niistä innovaatioista, joita planetaaristen haasteiden äärellä tarvitaan, olevan vielä keksimättä. Tämä jos jokin on yrityskentälle ja muotoilualalle mahdollisuus.

Regulaation kautta yhteiset pelisäännöt vähitellen siis kehittyvät ja älykäs pääoma suuntautuu tulevaisuudelle positiivisiin hankkeisiin. Uusille ratkaisuille on puitteet ja tilausta. Teknologiaoptimistiksi itseään kutsuva VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara toteaa 50–75 % niistä innovaatioista, joita planetaaristen haasteiden äärellä tarvitaan, olevan vielä keksimättä. Tämä jos jokin on yrityskentälle ja muotoilualalle mahdollisuus.

Circular Design ja uusi arvonluonti

Design Forum Finland on ollut suomalaisen muotoilun ja samalla muotoilusta kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä luovan yrityskentän asialla jo kohta 150 vuotta. Mitä tässä yhteydessä sitten tarkoitetaan suomalaisella muotoilulla ja kilpailukyvyn luomisella? Ei ainakaan kippoja ja kuppeja, kuten DFF:n toimitusjohtaja Joakim Karske osuvasti kiteyttää.

Muotoilun rooli on murroksessa, mutta tehtäväkentän ytimessä säilyy kuitenkin sidosryhmäkeskeinen ongelmanratkaisu. Tässä vihreä siirtymä, ekomuotoilu ja circular design ovat arvonluonnin ja innovoinnin keskiössä.

Muotoilun rooli on murroksessa, mutta tehtäväkentän ytimessä säilyy kuitenkin sidosryhmäkeskeinen (luettakoon tässä planeetta olennaisuusanalyysin osanottajaksi) ongelmanratkaisu. Tässä vihreä siirtymä, ekomuotoilu ja circular design ovat arvonluonnin ja innovoinnin keskiössä. Tähän heräävät pikkuhiljaa PK-sektorin yritykset, joista EK:n tutkimuksen mukaan 30 % kokee vihreän siirtymän ja kiertotalouden antavan kasvuun aineksia.

Tätä tarvetta ruokkien Design Forum Finland mm. järjesti viime vuonna yhdessä Ethican kanssa laajan Circular Design -valmennusohjelman, joka antoi yrityksille konkreettisia malleja kiertotalouden mukaiseen uudistumiseen ja arvonluontiin, tähtäimessä Suomen edelläkävijyys alalla. Tuiki tärkeää asiaa, etenkin nyt, kun vihreä siirtymä ja circular design ovat mm. keskeisiä teemoja Suomen pyrkiessä rakentamaan vahvaa keskisuurten yritysten Mittelstand-sektoria. Tämä toki laajemman kuvan – ja planetaarisen huolen – ohessa.

Enemmän, paremmin, yhdessä

Kestävän kehityksen haasteet, jos jotkin, ovat yleensä kompleksisia, systeemisiä ongelmia, joiden äärellä yksittäisten toimijoiden osaratkaisut eivät riitä korjaamaan asiaa, tai pahimmassa tapauksessa vievät osaoptimoinnin polulla kokonaisuutta vielä huonompaan suuntaan. Pahimman luokan wicked-ongelmia siis, joissa ratkottavaa riittää.

Vaikka kehityssuunnat sekä regulaation että pääoman suhteen ovat olleet positiivisia, IPCCn ja IEAn skenaariot ovat korutonta kertomaa siitä, että paljon enemmän pitää saada aikaan. Tällä kulmakertoimella hiilineutraalisuustavoitteita ei täytetä edes vuosisadan loppuun mennessä.

Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä viedäksemme sekä keskustelua että konkreettista ongelmanratkaisua eteenpäin. Muotoilukentän rooli on tässä mittaamattoman arvokas, sekä ongelmanratkaisijana että dialogin ylläpitäjänä.

Näitten faktojen äärellä ei ole kuitenkaan aikaa lannistua! Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä viedäksemme sekä keskustelua että konkreettista ongelmanratkaisua eteenpäin. Muotoilukentän rooli on tässä mittaamattoman arvokas, sekä ongelmanratkaisijana että dialogin ylläpitäjänä. Tätä keskustelua Design Forum Finland vie omalla panoksellaan myös vahvasti eteenpäin, osana elinvoimaista muotoiluyhteisöä.

Kuvat:
1. kuvituskuva, Ivan Bandura
2. Circular Design -valmennusohjelman päätöstapahtuma, järjestäjiä ja osallistujia Tiedekulman lavalla, kuva: Petri Anttila