Kiertotalouden kolmikko: liiketoiminta, politiikka ja muotoilu

Kansainvälinen Interreg Europen Design Collaboration for Sustainable Business (DeCo) -hanke tuo yhteen organisaatioita, yrityksiä ja yliopistoja seitsemästä maasta: Belgiasta, Suomesta, Espanjasta, Kreikasta, Puolasta, Makedoniasta ja Tšekistä. Tähän tekstiin olemme koonneet DeCo-hankkeen pyöreän pöydän keskusteluissa esiin nousseet keskeiset oivallukset ja toimintamallit.

Maaliskuun pyöreän pöydän keskustelun tarkastelun kohteena oli, miten julkinen sektori ja muotoiluosaaminen voivat edistää yksityisen sektorin siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Verkossa järjestetyn keskustelun asiantuntija-alustuksen piti Eero Jalava Sitralta. Keskustelujen keskeisinä havaintoina nousivat esiin kohdennetun rahoituksen ja ennakoivan sääntelyn merkitys – näiden avulla voidaan luoda edellytyksiä kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiselle, rakentaa yhteistyöverkostoja ja vahvistaa keskeisiä osaamisalueita. Keskusteluissa vallitsi yhteinen näkemys siitä, että kun politiikka, liiketoiminta ja muotoilu suuntaavat kohti samaa tavoitetta, yrityksillä on huomattavasti paremmat edellytykset edetä kiertotaloussiirtymässä.

Kolme keinoa kiertotaloussiirtymän vauhdittamiseen

1.) Tue pk-yrityksiä kohdennetulla rahoituksella ja politiikkatoimilla
Monilta pk-yrityksiltä puuttuu sisäisiä resursseja ja osaamista kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Tällä hetkellä monet yritykset tarvitsevat tukea rahoituksen löytämisessä sekä monimutkaisen lainsäädännön ja politiikkatoimien ymmärtämisessä. Rahoitus voi toimia tärkeänä kannustimena ja liikkeellepanevana voimana, mutta ollakseen vaikuttavaa, sen tulisi tukea monitieteisiä ja poikkisektoraalisia hankkeita. Lisäksi rahoitus nähdään yhä usein pelkkänä kulujen kattajana sen sijaan, että sitä hyödynnettäisiin strategisena vauhdittajana.

Hyvä käytäntö: Green Deal osoittaa, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset sitoumukset voivat ohjata toimialan suuntaa.

2.) Kehitä liiketoimintamalleja ja osaamista
Yritysten on saatava tukea kiertotalouden liiketoimintalogiikan ymmärtämiseen, jotta ne voivat aloittaa siirtymän. Käytännön lähtökohtana ovat toimet, jotka ovat kustannuksiltaan vähäisiä, vaikutuksiltaan selkeitä ja helposti toteutettavissa, ja jotka tuottavat oivalluksia sekä varmuutta etenemiselle. Lisäksi yritykset tarvitsevat enemmän tukea kiertotalouden, liiketoiminnan ja muotoilun strategisen kokonaisuuden kehittämiseen.

Hyvä käytäntö: Tarjota julkista rahoitusta pk-yrityksille kiertotalousmuotoilun asiantuntijoiden palkkaamiseen, mikä mahdollistaa yritysten keskeisten kyvykkyyksien vahvistamisen ja liiketoiminnan kehittämisen käynnistämisen.

Hyvä käytäntö: Esimerkkien, toimintamallien ja ohjeistusten esittäminen lisää motivaatiota aloittaa, mutta menestystarinoiden suora jakaminen yritysten kesken on vielä tehokkaampaa. Lisäksi tarvitaan räätälöityä tukea ja valmennusta kiertotalousmuutoksen toteuttamiseksi.

3.) Rakenna yhteistyöverkostoja oppimisen ja innovoinnin tueksi
Useimmilla pk-yrityksillä ei ole omaa T&K-toimintoa, joten he tarvitsevat yhteistyötä ulkoisten tutkimuskeskusten kanssa pilotoiden luomiseksi. Pilotointivaiheen ja skaalaamisen välillä on usein kuilu. Yritykset tarvitsevat tukea arvoketjujen rakentamiseen yhteistyön, oppimisen ja innovaatioiden edistämiseksi. Muutoksen tukemisessa muotoilun arvo näkyy fasilitoinnissa ja kokonaisuuden hallinnassa sekä nopeassa testaamisessa, iteroinnissa ja kehittämisessä, mikä vähentää epäonnistuneita investointeja.

Hyvä käytäntö: Sitran työ Suomessa osoittaa, kuinka toimialatason yhteensovitettu tuki ja siirtymäsuunnitelmat luovat vertaispainetta ja toimintaa vauhdittavaa dynamiikkaa.

Hyvä käytäntö: Brysselissä ja Suomessa julkinen sektori on edistänyt muutosta, kun taas Međimurjessa Kroatiassa menestyneimmät kestävät liiketoimintamuutokset ovat liittyneet tiiviisti markkinakysynnän muutoksiin B2B-sektorilla. Yritykset ovat vastanneet markkinamuutoksiin ja hyödyntäneet kiertotalouden lähestymistapoja pysyäkseen kilpailukykyisinä.

Muutos vaatii uutta ajattelua, kyvykkyyksiä ja muotoilun strategista hyödyntämistä

Yhteenvetona voidaan todeta, että kiertotalous nähdään yhä usein kustannuseränä ja haasteena – ellei siihen tartuta monitieteisin ja -alaisin ottein. Kun helpoimmat kustannustehokkuutta tuottavat toimenpiteet on jo toteutettu, seuraavat askeleet vaativat syvempää muutosta. Eteenpäin pääsemiseksi yritykset tarvitsevat tukea kyvykkyyksien rakentamiseen, jotta kestävyydestä tulee taakkaa kantavan sijaan liiketoiminta-arvoa luova voima – jolloin kiertotaloudesta kasvaa innovaation ja mahdollisuuksien ajuri.

Muutos edellyttää sekä materiaalien että liiketoimintamallien uudistamista, jonka pohjana on systeeminen, analyyttinen ja luova ajattelu. Tällöin muotoilun todellinen arvo tulee esiin: se auttaa jäsentämään monimutkaisuutta, ohjaa iteratiivista kehitystä riskien vähentämiseksi ja luo tulevaisuuden kiertotalousratkaisuja ja liiketoimintamalleja, jotka palvelevat sekä ihmisiä että planeettaa.

Lue lisää DeCo -hankkeesta.

Kuva: DeCo